Turun yliopiston tiedote 5.12.2014
Ammattikääntäjä on kielten, kulttuurien ja vaativan tekstityön asiantuntija ja ammattilukija, jonka tulee tuntea ja ymmärtää sitä maailmaa ja erikoisalaa, jonka parissa toimii. Uskonnon teksti-, merkki- ja käsitemaailma tuo kääntäjän työhön ulottuvuuden, jonka ymmärtämisen edellytykset muodostavat varsin monitasoisen ongelmakentän.
Piccolo nostaa tutkimuksessaan esille kristinuskon ja sen tekstimaailman monimuotoisuuden. Raamatun tekstien pitkä tulkintahistoria, erilaiset kieli- ja todellisuuskäsitykset, kirkon oppi, teologiset suuntaukset, uskonnolliset yhteisöt ja niiden perinne sekä inhimillinen kulttuuri ovat kaikki teemoja, jotka kääntäjän tulee ottaa huomioon tekstintulkinnassa.
- Tutkimukseni pyrkii antamaan vastauksen siihen, mikä ja millainen kääntäjän tulkintakohde uskonnon kentällä on, sekä siihen, miten ja millä ehdoilla tätä kohdetta voidaan lähestyä. Tutkimus keskittyy käännettävän tekstin ymmärtämisen ongelmiin ja mahdollisuuksiin. Käännösratkaisuja tutkimuksessa ei esitetä, Piccolo tarkentaa.
Kääntäjä tulkitsee kokonaisuuksia, ei vain yksittäistä tekstiä
Vaikka kääntäjän käytännön toimeksiantona onkin aina jokin yksittäinen teksti tai teos, sijoittuu se aina johonkin suurempaan kokonaisuuteen eli kontekstiin. Piccolon tutkimuksessa korostuukin voimakkaasti konteksisidonnainen ajattelu ja kielikäsitys, joka perustuu Ludvig Wittgensteinin myöhäisfilosofiasta tutun kielipelin käsitteeseen.
Kielipelin avulla tulkintakohteelle luodaan tulkintakehys, jonka kautta tekstejä, merkkejä, kuvia ja kristillistä elämänmuotoa lähestytään, tulkitaan, ymmärretään ja selitetään. Tulkintakehys on järjestelmä, joka auttaa hahmottamaan ja järjestämään kokonaisuutta.
- Se kokoaa kristinuskon tekstit verkostoksi, jolla on oma identiteettinsä, omat sääntönsä, tulkinnan keskus eli Raamatun kertomukset tai perustavaa laatua olevat käsitteet sekä tulkinnan rajat. Kaikki se, mitä Raamatun teksteistä on sanottu, kirjoitettu tai esitetty taiteen keinoin, sijoittuu järjestelmän sisälle. Kääntäjän ymmärtämisen ja tietämisen kohde onkin juuri tämä tulkinta eli muu kuin Raamatun teksti, Piccolo kuvaa.
- Käännöstehtävä kohdistuu jossakin ajassa luotuun tulkintaan esimerkiksi tuhlaajapoikavertauksesta. Teksti voi olla teologinen, vertausta selittävä teksti, tai se voi olla runollinen tai kaunokirjallinen teksti, joka perustuu kirjoittajan omaan kokemukseen, Piccolo jatkaa.
Raamatunteksti käännettävän tekstin rinnalle
Kääntäjälle Piccolo ehdottaa tutkimuksensa perusteella kaksitasoista lukutapaa, jossa käännettävää tekstiä luetaan rinnakkain vastaavan raamatuntekstin kanssa.
- Tekstejä luetaan siten, että otetaan huomioon kirjoittajan tekstiin tuomat tulkintasäännöt, joiden mukaan teksti tulkitsee ja selittää raamatuntekstiä. Sääntöön nojaava lukutapa perustuu George Lindbeckin Wittgensteinin kielipelin ideasta johtamaan uskontoteoriaan. Narratiivisen tekstin ymmärtäminen sen sijaan tapahtuu mielikuvituksen ja samaistumisen avulla. Tutkimuksessa ehdotettu mimeettinen lukutapa kumpuaa Paul Ricourin hermeneutiikasta ja hänen narratiivisesta teoriastaan.
Piccolo pohtii tutkimuksessaan myös tekstiteoreettisia kysymyksiä, tekstin ja merkin käsitteitä sekä niiden toimintaa. Teksti voidaan ymmärtää monimutkaiseksi merkiksi, jonka tulkintaa kuvataan merkin toiminnan kautta. Tutkija päätyy laajentamaan tulkintakentän tekstinulkoiseen elämisen maailmaan ja elämänmuotoon, jossa tekstejä käytetään.
**
Lauantaina 13. joulukuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, luentosali II, Yliopistonmäki, Turku) julkisesti tarkastettavaksi FM Anne Piccolon väitöskirja ”Christlich-religiöse Textwelt als translatorisch-hermeneutischer Gegenstand - Gegenstandsbeschreibung und Herangehensweisen”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Antti Raunio Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori emerita Irmeli Helin Turun yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
FM Anne Piccolo on syntynyt 1957 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1977 Torkkelin lukiosta Kouvolasta. Filosofian maisteriksi Piccolo valmistui 2004 Helsingin yliopistosta. Hän toimii yrittäjänä Studio ADHOC Ky:ssä. Väitös kuuluu saksan kääntämisen ja tulkkauksen alaan.