Jokelan ja Kauhajoen koulusurmiin reagoitiin eri tavoin (Väitös: YTM Miika Vuori, 10.4.2015, taloussosiologia)
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat aiheuttivat voimakkaampaa huolta naisissa kuin miehissä. Turun yliopistossa väittelevän Miika Vuoren tutkimus osoitti myös, että huoli koulusurmien toistumisesta oli voimakkaampaa vastaajilla, joilla oli kotitaloudessaan kouluikäisiä lapsia ja jotka menettivät tapahtumien seurauksena tuntemansa henkilön.
Turun yliopiston tiedote 2.4.2015
Väitöstutkimuksessaan Vuori tarkasteli Jokelan ja Kauhajoen asukkaiden yhteisöllisyyden tunnetta ja väkivallan pelkoa paikkakunnilla tapahtuneiden koulusurmien jälkeen. Hän pyrki tekemään tutkimuksessaan näkyväksi tapahtumien yhteisöllisiä ja yksilöllisiä seurauksia.
– Läheisen kuolema ja kouluikäisen lapsen vanhemmuus muodostivat koulusurmista läheisemmän tapahtuman: huoli koulusurmien toistumisesta oli voimakkaampaa kyseisillä henkilöillä, Vuori toteaa.
– Toisaalta yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunne olivat heikentyneet erityisesti niillä henkilöillä, joilla oli masennusoireita, Vuori jatkaa.
Asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunne vahvistui Jokelassa
Vuoren tutkimus osoittaa, että Jokelan ja Kauhajoen asukkaat reagoivat eri tavoin tapahtumiin.
Tutkimuksen mukaan asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunne vahvistui Jokelassa. Toisaalta asukkaiden huoli koulusurmien toistumisesta heijastui myös omaa paikallisyhteisöä ja yhteisön jäseniä kohtaan koettuun epäluottamukseen. Vastaavaa ei tullut esiin Kauhajoen asukkaiden kohdalla.
– Tulokset selittynevät osaksi sillä, että Jokelassa tapahtumapaikkana oli taajaman yläaste ja lukio, minkä johdosta väkivallan seuraukset koskettivat voimakkaammin Jokelan paikallisyhteisöä. Yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistuminen lievittää osaltaan tapahtumien aiheuttamaa surua ja turvattomuuden tunnetta. Toisaalta yhteenkuuluvuutta vahvistavat tunteet ja asenteet saattavat aiheuttaa tiettyihin sosiaalisiin ryhmiin kohdistuvaa epäluottamusta, Vuori sanoo.
Yksilölliset tekijät määrittävät suhdettamme väkivaltaan
Vuoren tutkimus ei korosta yhteisöllisen tai yksilöllisen näkökulman ensisijaisuutta toiseen nähden. Tulokset kuitenkin osoittavat, että ihmiset suhtautuvat väkivaltaan eri tavoin. Esimerkiksi nuoret naiset (18–34-vuotiaat) olivat Vuoren mukaan eniten huolestuneita koulusurmien toistumisesta. Ero oli voimakkaimmillaan samanikäisiin miehiin verrattuna.
– Aikaisempien tutkimusten mukaan ikä- ja sukupuolierot korostuvat myös muuhun väkivaltarikollisuuteen suhtautumisessa. Naiset pelkäävät miehiä enemmän esimerkiksi katuväkivallan kohteeksi joutumista. Havaitsin tämän myös väitöstutkimuksessani, Vuori toteaa.
Vuoren mukaan ikä- ja sukupuolieroja olisi syytä tutkia tulevaisuudessa tarkemmin. Lisäksi hän korostaa, ettei väitöstutkimus tarjoa tietoa siitä, millä tavoin koulusurmat ja koulu-uhkaukset ovat mahdollisesti vaikuttaneet esimerkiksi kouluikäisten lasten huoltajien ja perheiden hyvinvointiin laajemmin.
– Yhteisöjen asukkaiden sosiaalisten suhteiden tarkastelu on jäänyt vähäisemmälle huomiolle myös kansainvälisissä tutkimuksissa, vaikka läheisten tarjoama tuki on lasten, nuorten ja aikuisten toipumisprosessin avaintekijä, Vuori huomauttaa.
Koulusurmat kohdanneita paikallisyhteisöjä tarkasteleva väitöstutkimus on tiettävästi aihepiirinsä ensimmäinen, jossa on hyödynnetty sekä yhteisöllistä että yksilöllistä näkökulmaa yhdistävää tutkimusotetta. Viidestä tutkimusartikkelista koostuva väitöstutkimus toteutettiin Emil Aaltosen säätiön rahoittamassa ”Arkielämä ja epävarmuus: sosiaaliset suhteet Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen” -tutkimushankkeessa.
Tutkimus perustuu Jokelasta ja Kauhajoelta puoli vuotta ja puolitoista vuotta paikkakunnilla tapahtuneiden koulusurmien jälkeen kerättyihin postikyselyaineistoihin. Erillisiin kyselyihin osallistui kaiken kaikkiaan 1266 henkilöä.
***
Perjantaina 10. huhtikuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-auditorio, Assistentinkatu 7, Turku) julkisesti tarkastettavaksi YTM Miika Vuoren väitöskirja ”Social Solidarity and Fear of Crime - Community and Individual Approaches in Responses to Mass Violence after School Shootings” (Sosiaalinen solidaarisuus ja väkivallan pelko – Yhteisölliset ja yksilölliset reaktiot massaväkivaltaan koulusurmien jälkeen). Virallisena vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Bryan Lee Miller Georgia Southern University -yliopistosta Yhdysvalloista ja kustoksena professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta.
YTM Miika Vuori on syntynyt 1976 ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1995 Kalevankankaan lukiosta Mikkelistä. Vuori valmistui sairaanhoitajaksi Helsingin Ammattikorkeakoulusta vuonna 2000. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi hän valmistui 2011 Tampereen yliopistosta. Vuori toimii parhaillaan tutkijana Kelan tutkimusosastolla. Väitös kuuluu taloussosiologian alaan.
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/