Italian asepalveluksen vapaaehtoiset naiset olivat kaukana fasistien naiskuvasta (Väitös: Gianluca Schiavo, 13.12.2014, italia)

05.12.2014

Italian fasististen asevoimien vapaaehtoiset naiset esiintyivät isänmaanystävinä ja vähättelivät sitoutumisensa ideologisia juuria. Turun yliopistossa väittelevä Gianluca Schiavo kartoitti tutkimuksessaan naisten asepalvelusta Italian sosiaalisessa tasavallassa.

 

​Kuudentuhannen naisen värväytyminen vapaaehtoisina fasistisiin asevoimiin ja heidän panoksensa sotaan kuuluvat Italian sosiaalisen tasavallan (RSI, Repubblica Sociale Italiana) vähiten tunnettuihin piirteisiin. Benito Mussolini perusti Italian sosiaalisen tasavallan syyskuussa 1943 Saksan asevoimien vielä miehittämille Keski- ja Pohjois-Italian alueille.

– Kyseessä oli epäilemättä yksi fasistisen hallinnon valtakautensa loppuvaiheessa toteuttamista omaperäisimmistä ja innovatiivisimmista kokeiluista. Kuva naisesta, joka jättää kotinsa ja perheensä, pukee ylleen univormun ja lähtee sotaan, on hyvin kaukana siitä äitien ja uskollisten puolisoiden kuvasta, jota fasismi oli yrittänyt levittää italialaisten nuorten naisten keskuuteen edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana, Schiavo toteaa.

Kuluneina vuosikymmeninä eräät SAF-veteraaneista ovat kirjoittaneet muistelmiaan ja kuvanneet osallisuuttaan Italian sisällissotaan. Heihin kuuluu muun muassa joukkojen johtaja, kenraali Piera Gatteschi Fondelli. Miespuolisten tovereidensa tapaan myös fasistisen armeijan naisveteraanit ovat jättäneet kynänjälkensä paperille vasta 1900-luvun lopulla, koska näkökulmia fasismin kukistumiseen pidettiin pitkään tabuina vastarintaliikkeestä nousseessa demokraattisessa Italiassa.

Naisveteraanit eivät ilmaise muistelmissaan katumusta

Schiavon mukaan eräs naisten kirjoituksiin sisältyviä kiinnostavimpia piirteitä on se, että he pyrkivät depolitisoimaan osallistumisensa sotaan. He vähättelivät niin paljon kuin mahdollista sitoutumisensa ideologisia juuria ja esiintyivät isänmaanystävinä, jotka yksinkertaisesti vain täyttivät velvollisuutensa synnyinmaataan kohtaan.

– Toisen maailmansodan jälkeen syntyneessä Italiassa, jossa fasisminvastaisuus muodosti olennaisen tukipilarin kansallisen identiteetin rakentumiselle, mainittu asennoituminen merkitsi sellaisten tekijöiden marginalisointia, jotka olisivat saattaneet erottaa fasistiveteraanit italialaisten suuresta enemmistöstä ja aiheuttaa vastareaktioita. Koko kansakunnalle yhteisiä tekijöitä puolestaan korostettiin, Schiavo kertoo.

Pohtiessaan menneisyyttään uudelleen kukaan veteraani ei ole ilmaissut muuttaneensa mieltään. Schiavon mukaan heidän voidaan havaita kontekstualisoivan toimintaansa joissakin otteissa, mutta ei tulleen uusiin ajatuksiin.

– Ero on suuri verrattuna miespuolisten kirjoittajien muistelmiin ja romaaneihin.  Joissakin niistä värväytyminen pyritään esittämään nuoruuden erheeksi sekä seuraukseksi traagisesta kontekstista. Ennen kaikkea sitä kuvataan kuitenkin tuloksena kauan kestäneestä painostavasta indoktrinaatiosta, johon he olivat nuoruudessaan joutuneet alistumaan, Schiavo sanoo.

***
Lauantaina 13. joulukuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Fennicum, auditorio XXV, Henrikinkatu 3, Turku) julkisesti tarkastettavaksi MA Gianluca Schiavon väitöskirja ”The female military service in the Italian social republic: history and literature” (Naisten asepalvelus Italian sosiaalisessa tasavallassa: historiaa ja kirjallisuutta). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Marco Tarchi Firenzen yliopistosta Italiasta ja kustoksena professori Luigi De Anna Turun yliopistosta.

MA Gianluca Schiavo on syntynyt 1972 Salernossa Italiassa. Master of Arts -tutkinnon Schiavo suoritti 1997 Salernon yliopistossa. Väitös kuuluu italian kielen ja kulttuurin alaan.

Luotu 05.12.2014 | Muokattu 28.07.2021