Italialaiset kirjailijat vahvistivat myyttiä Milanosta pääkaupunkina (Väitös: MA Carolina Gotti, 29.11.2014, italian kieli ja kulttuuri)
Kirjailijat korostivat 1800-luvulla myyttiä, jonka mukaan moderni Milano oli maatalousvaltaisen Italian oikea pääkaupunki. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Carolina Gotti tarkastelee Milanon johtoasema italialaisten kirjailijoiden tuotannossa aina Napoleonin valtakaudelta fasismin alkuvaiheeseen.
Myytti Milanosta Italian itseoikeutettuna pääkaupunkina syntyi 1800-luvulla, kun kaupunki korosti asemaansa uuden, orastamassa olevan kansakunnan taustaa vasten. Kaupungin johtoasemaa koskeva myytti eli koko vuosisadan ja sai erilaisia muotoja. Gottin väitöstutkimuksen aineisto ulottuu 1800-luvun alkuvuosista noin sadan vuoden päähän, fasismin nousuun.
– Milanon pyrkimykset edustavat yhtä Italian yhdistymisen jälkeisen historian kiinnostavimmista vaiheista ja huipentuvat ajan positivistiselle ja keskiluokkaiselle kulttuurille tunnusomaiseen tapahtumaan, vuoden 1881 kansalliseen näyttelyyn, Gotti toteaa.
Myytti perustui 1800-luvun jälkipuoliskolle asti kaupungin taloudellisen ja kulttuurisen johtoaseman saamaan tunnustukseen. Sen jälkeen myyttiin yhdistettiin hagiografisia piirteitä ja se tarjosi Milanon johtaville luokille välineen vaatia kaupungille roolia, jota Rooman keskusjohtoinen politiikka ei ollut halukas sille myöntämään.
Sivistyneistö tunnusti Milanon johtoaseman
Italian kirjallisuuden merkittävimpiin edustajiin lukeutuvat Carlo Porta ja Gioachino Belli dokumentoivat teksteissään, kuinka Milanon johtoasema tunnustettiin Italiassa jo 1800-luvun alussa vähintäänkin sivistyneistön piirissä.
– Myytti väljähtyi maan poliittiseen yhdistämiseen tähtäävien pyrkimysten myötä, mutta vahvistui uudelleen maan yhdistymisen jälkeen, Gotti kertoo.
Vaikka teollisen vallankumouksen ongelmia esiin nostaneet tahot arvostelivat Milanon myyttiä ankarasti, se lujittui 1870-luvulla ja sai taakseen johtavan luokan ja älymystön tuen. Giovanni Vergalla oli perustavaa laatua oleva rooli Milanon kuvan muodostumisessa 1800-luvun jälkipuoliskolla.
– Vergan tapaus osoittaa, että itseoikeutetun pääkaupungin myytti ei syntynyt ainoastaan kaupungin kulttuurielämän edustajien keskuudessa vaan että sen muotoutumiseen vaikuttivat myös toispaikkakuntalaiset, joita kaupungin ainutlaatuinen ilmapiiri ja sen suomat mahdollisuudet vetivät puoleensa, Gotti sanoo.
Milanon johtoasemaa julistettiin myös kolmessa vuoden 1881 kansallisen näyttelyn yhteydessä julkaistussa kokoomateoksessa. Keskeisenä teemana näissä teoksissa esiintyy Milanon modernisuus maassa, joka oli enimmäkseen vielä maatalousvaltainen.
Myytti mureni Delio Tessan runoudessa
Vastakohdan vuonna 1881 ilmestyneille ylistäville julkaisuille muodostivat kriitikoiden kirjoitukset. Ludovico Corio, Francesco Giarelli ja Paolo Valera kuuluivat radikaalien arvostelijoiden joukkoon.
Emilio De Marchi edusti myytin puolustajien ja vastustajien vastakkaisten leirien ohella kolmatta näkemystä. Hän halusi asettaa johtavan luokan vastuuseen sekä kohentaa moraalia ja kansalaisyhteiskuntaa.
– De Marchin ”Demetrio Pianelli” edustaa merkkiteosta, jollaista kriittisiä näkemyksiä esittäneet tahot eivät kyenneet luomaan. Kirjailijan kiinnostus kohdistui modernin kaupungin keskiluokkaan, joka heijasti täydellisesti taloudellisesta kehityksestä nauttivan uuden Milanon kuvaa, Gotti toteaa.
Gottin mukaan Milanon myytti alkoi tyrehtyä 1900-luvun milanolaisen murrerunouden tunnetuimman edustajan, Delio Tessan, runoudessa. Vastakohtana jalansijaa saamassa olleelle nationalistiselle myytille nuoruudesta Tessa kuvaa Milanoa kärsimyksen ja epätoivon kaupunkina, joka oli täynnä vanhuksia ja poikkeavia yksilöitä.
***
Lauantaina 29. marraskuuta 2014 kello 10 esitetään Turun yliopistossa (Fennicum, luentosali XXV, Henrikinkatu 3, Turku) julkisesti tarkastettavaksi MA Carolina Gottin väitöskirja ”The Primacy of Milan in Italian Writers from the Napoleonic Age to Fascism” (Milano italialaisessa kirjallisuudessa Napoleonin ajalta fasismin aikaan). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Franco Vazzoler Genovan yliopistosta Italiasta ja kustoksena professori emeritus Luigi G. de Anna Turun yliopistosta.
MA Carolina Gotti on syntynyt 1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1990 Italiassa. Master of Arts -tutkinnon Gotti suoritti 1999 Milanon katolisessa yliopistossa. Väitös kuuluu italian kielen ja kulttuurin alaan.