Insuliiniresistenssi lisää muistin aleneman ja Alzheimerin taudin varhaisten aivomuutosten riskiä (Väitös: LL Laura Ekblad, 2.2.2018, geriatria)

​Turun yliopiston tiedote 25.1.2018

Vuosina 2014–2016  yhteensä 60 laajaan Terveys 2000 -väestötutkimukseen osallistunutta henkilöä tutkittiin Turun valtakunnallisessa PET-keskuksessa aivojen positroniemissiotomografia- (PET) ja magneettikuvantamisella. Puolella tutkittavista oli todettu insuliiniresistenssi vuonna 2000, mutta kenelläkään heistä ei ollut lähtötilanteessa todettu diabetesta.

Puolet sekä insuliiniresistenssi- että verrokkiryhmästä kantoi perimässään APOEε4-geenimuotoa, joka on Alzheimerin taudin tärkein geneettinen riskitekijä. Suomessa noin 30 % väestöstä kantaa tätä geenimuotoa perimässään. Aivokuvantamisiin osallistuneet vapaaehtoiset olivat keskimäärin 71-vuotiaita, eikä heillä ollut muistisairautta.

Aivokuvantamisella uutta tietoa Alzheimerin taudin riskitekijöistä

Aivojen PET-kuvausten avulla osoitettiin, että henkilöillä, joilla oli todettu keski-iässä insuliiniresistenssi, oli 15 vuoden seurannan jälkeen kaksinkertainen riski aivojen amyloidikertymälle verrattuna niihin, joilla ei ollut insuliiniresistenssiä keski-iässä. Insuliiniresistenssi lisäsi amyloidikertymän riskiä sekä APOEε4-geenimuodon kantajilla että niillä, joilla ei ollut kyseistä riskigeenimuotoa.

– Aivojen amyloidiplakit ovat Alzheimerin taudille tyypillisiä muutoksia, joita alkaa kertyä aivojen kuorikerrokselle jopa 20 vuotta ennen muistioireiden esiintymistä. Nykykäsitys on, että PET-kuvantamisella todettu amyloidikertymä on Alzheimerin taudin varhainen merkki, joka ennustaa muistisairauden kehittymistä oireettomillakin henkilöillä. Tutkimuksemme perusteella jo tyypin 2 diabetesta edeltävä insuliiniresistenssi lisää Alzheimerin taudille tyypillisten aivomuutosten riskiä, Laura Ekblad kertoo.

Insuliiniresistenssillä yhteys myös heikompaan kielelliseen sujuvuuteen

Ekbladin väitöstutkimuksessa selvitettiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajojen Terveys 2000 ja 2011 -tutkimusten avulla, onko insuliiniresistenssillä väestötasolla yhteyttä tiedonkäsittelytoimintoihin, kuten muistin alenemaan. Terveys 2000 -tutkimus on kattava otos yli 30-vuotiaasta suomalaisesta aikuisväestöstä – sen aineisto kattaa lähes 6000 suomalaista. Terveys 2000 -tutkimuksen seurantatutkimukseen vuonna 2011 taas osallistui lähes 4000 henkilöä.

Ekblad osoitti väitöstutkimuksessaan, että insuliiniresistenssi oli yhteydessä heikompaan suoriutumiseen kielellistä sujuvuutta mittaavassa testissä Terveys 2000 -aineistossa. Vuonna 2000 todettu insuliiniresistenssi ennusti heikompaa tulosta kielellistä sujuvuutta mittaavassa testissä vuonna 2011, ja suurempaa laskua testituloksissa vuosien 2000 ja 2011 välillä. Sen sijaan yhteyttä insuliiniresistenssin ja sanalistan oppimisen tai viivästetyn mieleen palautuksen välillä ei havaittu. Tutkimuksessa otettiin huomioon muut tiedonkäsittelytoimintoihin vaikuttavat tekijät, kuten ikä, sukupuoli, koulutus, kolesteroliarvot, verenpaine ja masennusoireet.

– Tutkimuksessamme pystyttiin osoittamaan, että diabetesta edeltävä veren korkea insuliinitaso ennustaa heikompaa suoriutumista kielellistä sujuvuutta mittaavassa testissä väestötasolla. Keski-iässä todettu yhteys insuliiniresistenssin ja heikomman kielellisen sujuvuuden välillä ei kuitenkaan tarkoita, että muistisairaus puhkeaisi jo keski-iässä. Sen sijaan lieväkin alenema tiedonkäsittelytoiminnoissa voi ennakoida suurempaa riskiä saada muistisairauden oireita vanhuusiässä, Ekblad toteaa.

Insuliiniresistenssi edeltää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista

Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan elimistön eri kudosten heikentynyttä kykyä reagoida haiman erittämään insuliiniin. Insuliinin tärkein tehtävä on veren sokerin alentaminen. Insuliiniresistenssin seurauksena tarvitaan suurempia määriä insuliinia, jotta verensokeripitoisuus säilyy vielä normaalina. Tyypin 2 diabetes todetaan, kun haiman erittämä insuliini ei enää pysty vastaamaan kudosten insuliiniresistenssiin, ja verensokeri alkaa nousta.

Näin ollen insuliiniresistenssi on piilevä, tavallisesti keskivartalolihavuuteen liittyvä tila, joka tyypillisesti edeltää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista vuosien ajan. Eläinkokeiden ja solumalleihin perustuvien koeasetelmien perusteella on aiemmin todettu, että insuliiniresistenssi voi vaikuttaa sekä muistiin että Alzheimerin taudille tyypillisiin aivomuutoksiin monin eri mekanismein.

– Väitöstutkimukseni tulosten perusteella voi todeta, että keski-iän terveillä elämäntavoilla voitaisiin todennäköisesti ehkäistä muistin alenemaa ja muistisairauden kehittymistä vanhuusiässä, Ekblad summaa.

***

LL Laura Ekblad esittää väitöskirjansa Insulin resistance, cognition, and brain amyloid accumulation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.2.2018 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Auli Verkkoniemi-Ahola (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Matti Viitanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Laura Ekblad on syntynyt vuonna 1981 ja kirjoitti ylioppilaaksi Luostarivuoren lukiossa Turussa vuonna 2000. Ekblad suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2007 Väitöksen alana on geriatria. Ekblad työskentelee erikoistuvana lääkärinä Turun kaupunginsairaalassa.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0405782189, llekbl@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/ekblad_laura.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7104-6