Huono hoitoon sitoutuminen on kolesterolilääkkeen arkivaikuttavuuden keskeinen rajoite (Väitös: LL Päivi Ruokoniemi 17.4.2015, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)
Liian korkean kolesterolin hoidossa käytettävien statiinien keskeinen arkivaikuttavuutta rajoittava tekijä väestötasolla on huono sitoutuminen hoitoon. Ilmiön väitöstutkimuksessaan paljastanut lääketieteen lisensiaatti Päivi Ruokoniemi havaitsi myös, että hyvä statiinihoitoon sitoutuminen suojaa diabetespotilaita merkittäviltä sydän- ja verisuonisairaustapahtumilta. Vanha totuus pätee siis edelleen: vain otettu lääke auttaa.
Turun yliopiston tiedote 8.4.2015
Statiinihoidon aloittajien määrä on kasvanut huomattavasti. Ruokoniemi tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa sekä statiinien käytön yleisiä trendejä kymmenen vuoden aikajaksolla että tekijöitä, jotka ovat keskeisiä statiinien odotettujen terveyshyötyjen toteutumisessa arkielämän diabetespotilailla.
–Tutkituista tekijöistä juuri statiinihoitoon sitoutumisen tasolla oli olennainen merkitys statiinien tutkittujen ja tunnettujen terveyshyötyjen toteutumisessa väestötasolla, eli arkivaikuttavuudessa. Hyvään statiinihoitoon sitoutumiseen liittyi myös pienempi sydäninfarktin ja hapen puutteesta johtuvan aivohalvauksen riski diabetespotilailla, Ruokoniemi kertoo.
Jos potilaan annostusohjeena on yksi statiinitabletti päivässä, niin hyvin statiinihoitoon sitoutunut potilas lopulta käyttää yhden tabletin keskimäärin kuutena päivänä viikossa.
– Yksi inhimillinen unohdus viikoittain siis sallittaisiin hyvän hoitoon sitoutumisen saavuttamiseksi. Väitöstutkimus kuitenkin osoitti, että vain noin puolet arkielämän diabetespotilaista sitoutuu statiinihoitoonsa näinkin hyvin, kun kontrolloitujen statiinihoitotutkimusten diabetespotilaista on sitoutunut statiinihoitoonsa hyvin lähes kaikki, Ruokoniemi sanoo.
Hän toteaa, että statiinien käyttö diabetespotilaiden sydän- ja verisuonisairaustapahtumien estossa perustuukin satunnaistetuista, kontrolloiduista hoitotutkimuksista saatuun näyttöön statiinien tehosta optimaalisissa olosuhteissa.
– Yleisesti ottaen hoitotutkimuksia kritisoidaan siitä, että ne eivät kontrolloidun luonteensa vuoksi anna tarpeeksi käyttökelpoista tietoa arkielämän vaikuttavuudesta. Tässä väitöstutkimuksessa tuodaan nyt esille sitä, mihin tekijöihin käytännön hoitotilanteissa tulisi sen sijaan kiinnittää huomiota, jotta hoitotutkimuksissa havaittu statiinien teho saataisiin toteutumaan myös arkielämän vaikuttavuutena, Ruokoniemi sanoo.
Arkielämän statiinihoidon vaikuttavuutta onkin Ruokoniemen mukaan mahdollista tutkia havainnoivan, lääke-epidemiologisen tutkimuksen muodossa. Ruokoniemen väitöskirja sisältää neljä lääke-epidemiologista tutkimusta, joissa käytettiin anonyymejä rekisteritietoja arkielämän statiinien käyttäjistä. Kontrolloimattoman luonteensa vuoksi lääke-epidemiologinen tutkimus ei kuitenkaan anna yhtä varmaa tietoa ilmiöiden välisistä syy-seuraussuhteista kuin kontrolloitu hoitotutkimus.
– Parhaimmillaan näkemyksemme statiinien hyödyistä sydän- ja verisuonisairaustapahtumien estossa perustuukin tutkimustietoon, jota saadaan molemmista lähteistä, ensisijaisesti kontrolloiduista hoitotutkimuksista ja toissijaisesti havainnoivista, lääke-epidemiologisista tutkimuksista.
Ruokoniemen mukaan tutkimustiedon lähteen laatua tärkeämpää on kuitenkin pohtia, mitä näistä eri lähteistä saadut tutkimistulokset meille kokonaisuudessaan kertovat statiinihoidon toteutumisesta väestötasolla ja miten sitä tulisi mahdollisesti järkiperäistää. Tämän väitöstutkimuksen perusteella ensisijaisia olisivat kaikki toimenpiteet, joilla potilaiden statiinihoitoon sitoutumista voitaisiin edistää.
**
Perjantaina 17. huhtikuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Externum-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku) julkisesti tarkastettavaksi LL Päivi Ruokoniemen väitöskirja ”From statin efficacy to everyday effectiveness: Studying the gap in between” (Statiinien teho ja arkielämän vaikuttavuus: Tutkimus raja-alueesta niiden välissä). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Jorma Komulainen Lääkäriseura Duodecimistä ja kustoksena professori Risto Huupponen Turun yliopistosta.
LL Päivi Ruokoniemi on syntynyt 1978 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1997 Lyseon lukiosta Jyväskylästä. Ruokoniemi valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 2003 ja kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäriksi 2012 Turun yliopistosta. Hän toimii ylilääkärinä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa. Väitös kuuluu farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon alaan.
Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet www.utu.fi/tiedotteet