Harvinaisista maametalleista tehoa terveydentilan seurantaan kotona (Väitös: FM Timo Valta, 11.9.2015, analyyttinen biotekniikka)
Harvinaiset maametallit, lantanidit, voisivat tehostaa kotitestejä ja mahdollistaa aiempaa herkemmän potilasläheisen diagnostiikan. Lantanidien käyttö on vaatinut kookkaita mittalaitteita, mutta Turun yliopistossa väittelevän Timo Vallan mukaan sekä laitetekniikassa että merkkiaineissa tapahtuneen kehityksen myötä lantanidileimat alkavat olla varteenotettava vaihtoehto tulevaisuuden vieritestien kehitykseen.
Turun yliopiston tiedote 3.9.2015
Potilasläheinen diagnostiikka eli vieritestaus on mullistanut terveydenhoitoalan siirtämällä testauksen laboratorioista potilaan lähettyville. Verensokerin mittaaminen on diabeetikolle arkipäivää ja vieritestauksen ensimmäisiä sovelluksia. Riittävän herkkien vieritestien kehittäminen on kuitenkin hankalaa.
– Uusille tekniikoille on tarvetta, jotta kykenemme vastaamaan uusien testien jatkuvasti kasvavaan kysyntään. Olen väitöskirjassani tutkinut mahdollisuuksia käyttää harvinaisia maametalleja tehostamaan esimerkiksi verensokerin vieritestaukseen soveltuvaa diagnostiikkaa. Se mahdollistaisi tulevaisuudessa entistä herkemmän ja nopeamman diagnostiikan niin koti- kuin ammattilaiskäytössä, Timo Valta sanoo.
Nykyisten tekniikoiden olennainen rajoittava tekijä on potilaan tilasta kertovan analyytin havaitsemiseen käytetyn merkkiaineen herkkyys. Vallan mukaan juuri tähän tarkoitukseen harvinaisiin maametalleihin perustuvat loisteaineet ovat omiaan.
– Harvinaiset maametalli eli lantanidit ovat alkuaineryhmä, joita on jo pitkään hyödynnetty diagnostisissa testeissä merkkiaineina. Näillä on saavutettu merkittäviä etuja, jotka ovat mahdollistaneet entistä herkempien ja tarkempien testien kehittämisen, Valta sanoo.
Lantanidileimojen havaitseminen on aiemmin vaatinut kookkaita mittalaitteita, joten niiden käyttö vieritestauksessa on pitkään ollut lähinnä spekulatiivisella tasolla.
– Laitetekniikassa ja itse merkkiaineissa tapahtuneen kehityksen myötä lantanidileimat alkavat kuitenkin nykypäivänä olla varteenotettava vaihtoehto tulevaisuuden vieritestien kehitykseen. Niiden tuomat edut voisivat avata uusia uria vieritestaukseen mahdollistaen useiden sairaustilojen toteamisen ja ennakoimisen jopa ilman lääkärillä käyntiä, Valta sanoo.
Lukuisia vieritestejä on jo olemassa, mutta nykyiset menetelmät pohjautuvat vain muutamiin tekniikoihin, joiden rajat alkavat tulla vastaan. Tästä johtuen uusien, entistä herkempien testien kehittäminen on teknisesti haastavaa.
Ihannetapauksessa vieritestin tulisi tiivistää aiemmin keskuslaboratoriossa tehty työ helppokäyttöiseen ja kompaktiin laitteeseen.
– Mittaus voi olla tarpeen suorittaa useita kertoja päivän aikana, ja nykyaikaisten vieritestausteknologioiden ansiosta sen voi tehdä itse missä tahansa. Sairaaloissa vieritestaus nopeuttaa oikean diagnoosin ja kiireisen hoitopäätöksen tekemistä esimerkiksi sydänkohtausta epäiltäessä.
**
Perjantaina 11. syyskuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Presidentti-auditorio, Biocity, Tykistökatu 6, Turku) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Timo Vallan väitöskirja Spectrally tuned lanthanide photoluminescence for point-of-care testing (Lantanidien fotoluminesenssin aallonpituuksien kirjon hyödyntäminen vieritestauksessa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Ingo Klimant Grazin teknillisestä yliopistosta Itävallasta ja kustoksena professori Tero Soukka, Turun yliopistosta.
Timo Valta on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 2002 Vaasan lyseon lukiossa ja valmistunut vuonna 2010 filosofian maisteriksi Turun yliopistosta. Väitös kuuluu analyyttisen biotekniikan alaan.
**
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet