Hammasvammat ovat yhteydessä ylipainoon ja mielenterveysongelmiin (Väitös: LL, HLL Ulla Perheentupa, 6.6.2014, korva-, nenä- ja kurkkutaudit)

27.05.2014

LL, HLL Ulla Perheentuvan väitöstutkimus lisää tietoa kasvo- ja kallovammoista, niiden hoidosta ja kuntoutumisesta.

 

​Turun yliopiston tiedote 27.5.2014

Hammasvammat ovat yleisiä ja leukamurtumien määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Maailmanlaajuisesti erilaiset vammat ovat johtava kuolinsyy yli 1-vuotiailla lapsilla ja alle 40-vuotiailla aikuisilla.

Vaikeasti vammautuneen potilaan hoito ja kuntoutus vie runsaasti myös terveydenhuollon resursseja.

– Edullisinta vammojen hoitoa on niiden ennaltaehkäisy. Jotta ennaltaehkäisyä voidaan tehostaa, on tärkeä tutkia vammojen esiintyvyyksiä ja ilmaantuvuuksia, tunnistaa riskiryhmiä sekä ympäristöön ja henkilön riskikäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, Perheentupa sanoo.

Perheentuvan väitöstutkimuksessa on selvitetty hoitojen kehittämisen kannalta keskeisiä vammojen syitä ja niiden mekanismeja, hoitokäytäntöjä, komplikaatiota sekä kuntoutumista.

Hammasvammoille useita riskitekijöitä

Väitöskirja koostuu kuudesta julkaistusta osatyöstä. Osatyössä I selvitettiin laajan, yli 5700 suomalaisen kohorttitutkimuksen perusteella hammasvammojen esiintyvyyttä ja niiden taustatekijöitä väestötasolla.

Tapaturmaisesti syntyneiden hampaan lohkeamisten esiintyvyys oli 43 prosenttia ja hampaan siirtymisten ja irtoamisten esiintyvyys oli 14 prosenttia.

– Tutkimuksen mukaan runsas hammasvammojen esiintyvyys oli yhteydessä aiempiin vammoihin, mielenterveysongelmiin, ylipainoon ja runsaaseen alkoholin käyttöön.

Vammautumisen jälkeinen vajaakuntoisuus yleistä mutta harvoin pysyvää

Osatöissä III ja IV selvitettiin lasten ja nuorten vakavien kasvovammojen ja kallonpohjan- sekä etukallonpohjan murtumien määrää, vammamekanismeja, hoitomenetelmiä, hoitotuloksia sekä päänvammasta kuntoutumista ja myöhäiskomplikaatioita.

– Aivovammat ja pitkäkestoinen vajaakuntoisuus vamman jälkeen ovat yleisiä mutta valtaosalle ei kuitenkaan jää pysyviä neurologisia tai neuropsykologisia ongelmia, Perheentupa kertoo.

***

Perjantaina 6. kesäkuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks,U-sairaala, Korvaklinikan luentosali 12.krs, Turku) julkisesti tarkastettavaksi LL, HLL Ulla Perheentuvan väitöskirja ”Epidemiology, management and outcome of facial injuries” (Kasvovammojen epidemiologiset, hoidolliset ja kuntoutumiseen liittyvät tekijät). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Christian Lindqvist Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Reidar Grénman.

LL, HLL Ulla Perheentupa on syntynyt Joensuussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1989 Turun lyseon lukiosta. Lääketieteen lisensiaatiksi Perheentupa valmistui 2008, hammaslääketieteen lisensiaatiksi 1994 ja suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäriksi 2005 Turun yliopistosta. Parhaillaan hän työskentelee lääkärinä Tyksin korvaklinikalla. Väitös kuuluu korva-, nenä- ja kurkkutautien alaan.

Luotu 27.05.2014 | Muokattu 21.07.2021