Globaali tehdas toimii kumppanuuksien avulla (Väitös KTM Taina Eriksson, 4.10.2013)
Pk-yritysten kenttään on viime aikoina ilmestynyt uudentyyppinen organisaatiorakenne, jota tutkijat kutsuvat globaaliksi tehtaaksi. Globaalin tehtaan menestys vaatii oikein johdettua kansainvälistä kumppanuusverkostoa.
Turun yliopiston tiedote 26.9.2013
Pieni globaali tehdas on verkottunut organisaatiorakenne, jossa toiminnot ovat hajautuneet ympäri maailmaa. KTM Taina Eriksson perehtyi kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan pienten globaalien tehtaiden johtamiseen arvon luomisen ja kumppanuuksien näkökulmasta.
Erikssonin mukaan poikkeuksellinen organisaatiorakenne luo uudentyyppisiä haasteita, joista merkittävimpiä on kumppanuuksien johtaminen.
‒ Organisaatioiden välisten suhteiden johtaminen on erilaista kuin organisaation sisällä, koska johdolla ei ole omistajuuden luomaa hierarkkista valtaa, Eriksson sanoo.
Pienen on oltava kekseliäs
Globaaleissa tehtaissa aktiivinen yhteydenpito kumppaniin korostuu johtamisen keinona. Tärkeitä ovat myös hyvät henkilökohtaiset suhteet kumppaniyrityksen avainhenkilöihin.
Kumppaniyrityksille kannattaa myös tarjota koulutusta.
‒ Ilman hyvää tuotetietoutta kumppanin on vaikea integroida kyseessä olevaa tuotetta osaksi omaa kokonaisratkaisuaan ja siten edistää molempien yritysten menestystä.
Lisäksi kumppaneiden toiminnan seuraaminen sovittujen mittareiden avulla on yksi globaalien kumppanuusverkostojen johtamisen väline.
‒ Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa korostui se, että kumppanuuden pitää olla lähtökohtaisesti molempien osapuolten intressien mukainen, jotta sitä voidaan johtaa ja jotta se voi tuottaa arvoa.
Kyvykkyydet globaalin tehtaan menestystekijöitä
Eriksson löysi väitöstutkimuksessaan kolmentyyppisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten hyvin yritys kykenee johtamaan globaalia tehdasta.
Tutkimuksen mukaan johdon kognitiiviset kyvykkyydet luovat perustan johtamiselle. Erityisen tärkeitä ovat kulttuuritietoisuus, globaali ajattelutapa ja yrittäjyyssuuntautuneisuus.
Kognitiivisten kyvykkyyksien tehokkaan hyödyntämisen edellytyksenä ovat johtajien kyvyt toimia oman yrityksen ja yhteistyökumppanien rajapinnassa sekä heidän kykynsä analyyttiseen ajatteluun ja työskentelyyn.
‒ Johtajan on kyettävä hallitsemaan sekä yksittäisiä kumppanisuhteita että koko kumppanuusverkkoa. Lisäksi hänen tulisi pystyä näkemään sekä yksityiskohdat että hahmottaa laajempi kokonaiskuva.
Yksilön kyvykkyydet eivät kuitenkaan muutu menestykseksi ilman organisaation kyvykkyyksiä, kuten joustavuutta ja kykyä omaksua ja soveltaa uutta tietoa.
Eriksson tarkasteli tutkimuksessaan kyvykkyyksien johtamista globaalisti toimivissa ohjelmistoalan pk-yrityksissä. Laadullisessa case-tutkimuksessa tarkasteltiin neljän pienen globaalin tehtaan toimintaa. Haastatteluaineiston lisäksi tutkimuksen osana on kattava systemaattinen kirjallisuuskatsaus aiemmasta tutkimuksesta. Tutkimus yhdistää useita teorioita ja käsitteitä, ja tärkeä osa sen tieteellistä arvoa onkin kartoittaa yhteyksiä aiemmassa kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksessa erillään pidettyjen käsitteiden välillä.
***
Perjantaina 4. lokakuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Turun kauppakorkeakoulu, Osuuskauppa-sali, Rehtorinpellonkatu 3) julkisesti tarkastettavaksi kauppatieteiden maisteri Taina Tuulikki Erikssonin väitöskirja ”Dynamic capability of value net management in technology-based SMEs”.
Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Udo Zander Tukholman kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori Niina Nummela.
KTM Taina Eriksson on syntynyt vuonna 1983 Somerolla ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2002 Turun normaalikoulun IB-linjalta. Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi 2006 Turun kauppakorkeakoulusta. Eriksson toimii parhaillaan tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu kansainvälisen liiketoiminnan alaan.