Geenien ilmenemisen tutkimus paljastaa uutta immuunivälitteisten sairauksien syntymekanismeista (Väitös: FM Henna Kallionpää, 28.11.2014, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

19.11.2014

Turun yliopistossa väittelevä Henna Kallionpää löysi väitöstutkimuksessaan lukuisia uusia ihmisen immuunijärjestelmän viestintäreittejä, jotka liittyvät valkosolujen erilaistumiseen, tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen sekä raskaudenaikaiseen immuunijärjestelmän sopeutumiseen. Tulokset tuovat merkittävää uutta tietoa immuunijärjestelmän toiminnasta ja auttavat tulehduksellisten sairauksien tutkimuksessa sekä lääkekehityksessä.

 

​Turun yliopiston tiedote 20.11.2014

Tyypin 2 T-auttajavalkosolut (Th2) suojaavat kehoamme loisilta ja muilta ulkoisilta taudinaiheuttajilta, mutta voivat aktivoituessaan edesauttaa myös allergian ja astman syntyä. Väitöskirjassa tutkittiin ensi kertaa STAT6-geeninsäätelijän merkitystä ihmisen Th2-solujen kehittymiselle. STAT6-tekijän havaittiin olevan välttämätön ja keskeinen tässä prosessissa, sillä se oli suorasti ja epäsuorasti vastuussa satojen geenien ilmenemisen säätelystä. Kohdegeenien havaittiin myös eroavan hiiren ja ihmisen välillä.

– Tulevaisuudessa voidaan esimerkiksi tunnistettujen kohdegeenien toimintaa muokkaamalla puuttua allergisen tulehduksen syntyyn, Turun yliopistossa väittelevä Henna Kallionpää sanoo.

Geenimarkkerit saattavat mahdollistaa tyypin 1 diabeteksen varhaisen ennustamisen

Tutkimuksessa hyödynnettiin tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -seurantatutkimuksessa (DIPP) kerättyjä lasten verinäytteitä, joille tehtiin genominlaajuinen geenien ilmenemisen määritys. Tulokset paljastivat tautiprosessin monitasoisuuden ja dynaamisuuden, sillä eri immunologiset viestintäreitit aktivoituivat eri vaiheissa tautiprosessin aikana.

– Tulosten toivotaan auttavan niin taudin syntymekanismien ymmärtämisessä kuin diagnostiikassa ja taudin ehkäisyssäkin. Jos riskiryhmään kuuluvat lapset kyetään tulevaisuudessa tunnistamaan geenien ilmenemisprofiilien perusteella mahdollisimman varhain, on tautiprosessin pysäyttäminen tai hidastaminen mahdollista, Kallionpää uskoo.

Mikrobialtistuksen puute raskausaikana voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille

Osana tutkimusta vertailtiin eri elinympäristöissä – Suomessa, Virossa ja Venäjän Karjalassa – syntyneiden vauvojen verinäytteitä. Pyrkimyksenä oli selvittää, vaikuttavatko ympäröivät elinolosuhteet vastasyntyneen immuunijärjestelmän geenien ilmenemiseen.

– Vaikuttaa siltä, että ympäröivä elin- ja hygieniataso välittyy äidin kautta sikiöön ja ohjaa immuunijärjestelmän geenien toimintaa. Alhaisemman hygieniatason olosuhteissa vastasyntyneen immuunijärjestelmän havaittiin olevan kehityksellisesti kypsempi, väittelijä kertoo.

Tulokset vahvistavat niin sanottua hygieniahypoteesia, jonka mukaan varhaislapsuudessa kohdatut mikrobikontaktit ja infektiot kouluttavat immuunijärjestelmää ehkäisten immuunivälitteisten tautien kehittymistä. Alttius länsimaissa lisääntyville immuunivälitteisille sairauksille voi olla seurasta mikrobialtistuksen puutteesta raskausaikana.

***

Perjantaina 28. marraskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (BioCity, Mauno Koivisto -keskuksen auditorio, Tykistökatu 6, Turku) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Henna Kallionpään (ent. Järvenpää) väitöskirja ”Gene Regulation in the Human Immune System - Signatures of Th2 Cell Differentiation, Type 1 Diabetes, and Intrauterine Immune Adaptation” (Ihmisen immuunivälitteisten sairauksien syntymekanismit - Th2 solujen erilaistumiseen, tyypin 1 diabetekseen sekä raskausaikaisen immuunijärjestelmän sopeutumiseen liittyvät geeniekspressiomuutokset). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Anne Cooke Cambridgen yliopistosta Isosta-Britanniasta ja kustoksena professori Riitta Lahesmaa Turun yliopistosta.

FM Henna Kallionpää on syntynyt 1982 Porissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2001 Länsi-Porin lukiosta. Filosofian maisteriksi Kallionpää valmistui 2006 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tutkijakoulutettavana. Väitös kuuluu lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian alaan.

Luotu 19.11.2014 | Muokattu 27.07.2021