Fyysinen puoleensavetävyys kuvastaa henkilön laatua pariutumiskumppanina (Väitös: FT Markus J. Rantala, 17.6.2014, psykologia)

12.06.2014

Lukuisat viimeaikaiset tutkimukset evoluutiopsykologian alalla ovat osoittaneet että kasvojen ja vartalon puoleensavetävyydellä on huomattava vaikutus ihmisen parinvalinnassa. Kauneuskäsitys ei ole vain sosiaalisesti rakentunut mielivaltainen konstruktio, sillä fyysisellä puoleensavetävyydellä on myös vankka biologinen pohja, osoittaa dosentti Markus J. Rantala väitöstutkimuksessaan.

 

​Turun yliopiston tiedote 12.6.2014

Evoluutiopsykologit olettavat, että fyysinen puoleensavetävyys kertoo henkilön fenotyyppisestä- tai geneettisestä laadusta pariutumiskumppanina. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt se, mitä tämä laatu on ja miksi puoleensavetävyys olisi rehellinen signaali laadusta.

FT Markus J. Rantala selvitti psykologian alan väitöskirjansa ensimmäisessä osatutkimuksessa miesten immuunijärjestelmän tehokkuuden yhteyttä miesten kasvojen puoleensavetävyyteen. Hän tutki sitä, miten voimakkaasti miesten immuunijärjestelmä reagoi hepatiitti B -rokotteeseen tuottamalla vasta-aineita virusta vastaan.

– Kokeessa havaitsin että naiset arvioivat komeimmiksi miehiä, joilla oli voimakkain immuunivaste. Heillä oli myös korkein testosteronitaso ja alhaisin stressihormonitaso, Rantala kertoo.

Toisessa osatutkimuksessa Rantala tarkasteli miesten vartalon puoleensavetävyyttä ja havaitsi sen olevan myös yhteydessä immuunipuolustusjärjestelmän tehokkuuteen.

– Havaitsin myös, että vartalon rasvaprosentti on voimakkaammin yhteydessä vartalon puoleensavetävyyteen ja immuunijärjestelmän tehokkuuteen kuin vartalon maskuliinisuus.

Ympäristö vaikuttaa siihen, millaisista miesten kasvoista naiset pitävät

Kolmannessa osakokeessa Rantala tarkasteli eroaako naisten mieltymys testosteronitasosta ja stressihormonitasosta kertoviin miesten kasvonpiirteisiin maantieteellisesti. Tutkimuksessa esitettiin 13 eri maassa asuville naisille kuvia miesten kasvoista, joita oli manipuloitu testosteronista ja stressihormonista kertovien piirteiden suhteen.

– Havaitsin että köyhissä maissa, joissa terveydenhuolto on huono, naiset suosivat voimakkaammin testosteronista kertovia piirteitä kuin paremman terveydenhuollon omaavissa maissa.

Tutkimus viittaa siihen, että ympäristöolosuhteet vaikuttavat siihen, millaisista miesten kasvoista naiset pitävät.

Neljännessä osakokeessa tutkittiin kuvastaako naisen kasvojen puoleensavetävyys hänen immuunijärjestelmänsä toiminnan tehokkuutta.

– Toisin kuin miehillä, naisilla kasvojen puoleensavetävyydellä ei ole yhteyttä hänen kykyyn tuottaa vasta-aineita hepatiitti B -rokotetta vastaan. Sen sijaan huomasin, että miehet suosivat naisia, jolla on alhainen stressihormonitaso.

Tutkimuksen mukaan myös naisen rasvaprosentilla oli vaikutusta puoleensavetävyyteen. Sekä liian alhainen että liian korkea rasvaprosentti heikensi puoleensavetävyyttä. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään sekä liian alhaisen että liian korkean rasvaprosentin heikentävän naisen hedelmällisyyttä. Korkean stressihormonitason tiedetään myös heikentävän naisen hedelmällisyyttä.

– Tutkimusten valossa näyttäisi siltä, että miehet ovat sopeutuneet suosimaan naisten kasvoissa piirteitä, jotka kuvastavat hedelmällisyyttä mutta ei hyvää immuniteettikykyä.

Väitöskirjatutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että fyysisellä puoleensavetävyydellä on vankka biologinen pohja.

– Kauneuskäsitys ei ole vain sosiaalisesti rakentunut mielivaltainen konstruktio, kuten toisinaan väitetään, Rantala kertoo.

***

Tiistaina 17. kesäkuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi dosentti Markus J. Rantalan väitöskirja ”Physical attractiveness as a signal of biological quality” (Fyysinen puoleensavetävyys kuvastaa henkilön biologista laatua). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Boguslaw Pawlowski Wrocławin yliopistosta Puolasta ja kustoksena professori Heikki Hämäläinen.

Evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala on syntynyt 1976 Vantaalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1995 Mäntän lukiosta. Hän väitteli biologian alan tohtoriksi 2002 Jyväskylän yliopistosta.  Parhaillaan Rantala toimii yliopistotutkijana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu psykologian alaan.

 

Luotu 12.06.2014 | Muokattu 21.07.2021