Epätietoisuus henkilöstön käyttäytymisen perusteista hankaloittaa strategista johtamista (Väitös: KTM Marika Parvinen, 28.2.2014, laskentatoimi ja rahoitus)
Suunnittelemattomat johtamiskäytännöt vaikuttavat henkilöstön käyttäytymiseen merkittävästi, selviää Marika Parvisen väitöstutkimuksesta. ‒ Usein on sattumanvaraista, tukevatko erilaiset käytännöt strategian toteuttamista, Parvinen sanoo.
Turun yliopiston tiedote 20.2.2014
KTM Marika Parvinen tutki johdon laskentatoimen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan suomalaisen luovan organisaation ohjauskäytäntöjä ja sitä, miten ne kokonaisuutena vaikuttavat työntekijöiden käyttäytymiseen. Hän haastatteli tutkimustaan varten taiteellisesti luovan organisaation johtoa ja henkilöstöä sekä analysoi henkilöstön erilaisten arvomaailmojen, ohjauskäytäntöjen ja strategisten tavoitteiden suhdetta.
Parvinen havaitsi tutkimuksessaan, että johto uskoo formaaliin ja suunniteltuun johtamiseen, vaikka työntekijöiden käyttäytyminen perustuu usein käytäntöihin, joiden olemassaoloa organisaatiossa johto ei välttämättä edes tunnista. Parvisen mukaan epätietoisuus henkilöstön käyttäytymisen perusteista hankaloittaa strategista johtamista.
‒ Yksittäiseen työntekijään kohdistuu useita suunniteltuja ja suunnittelemattomia ohjauskäytäntöjä. Usein on sattumanvaraista, tukevatko erilaiset käytännöt strategian toteuttamista, Parvinen sanoo.
Johdon on ymmärrettävä henkilöstön sitoutumiseen vaikuttavat tekijät
Tutkija sanoo, että erityisesti luovilla aloilla, joilla henkilöstön sitoutuminen on strategisten tavoitteiden kannalta kriittistä, on tärkeää ymmärtää, kuinka henkilöstö pystytään sitouttamaan ja motivoimaan. Strategisen johtamisen kannalta johdon olisi tärkeää ymmärtää henkilöstön arvomaailma.
‒ Arvomaailma huomioiden tulisi luoda johtamismalli, jolla henkilöstö voidaan sitouttaa tavoitteisiin.
Parvinen korostaa, että johtamiskäytäntöjen ei silti tarvitse olla löyhiä. Tiukkoja ja formaaleja ohjauskäytäntöjä voidaan soveltaa hedelmällisesti luovassakin organisaatiossa, kunhan niiden tarkoitus tulkitaan kaikille ymmärrettäväksi ja varmistetaan ohjauskäytäntöjen mukainen toiminta.
‒ Kysymys voi olla todella pienistä asioista. Jos esimerkiksi taiteellisen työntekijän ja liiketoimintaan keskittyvän johtajan välissä on henkilö, joka ymmärtää molempien arvomaailman, kielen ja ajattelulogiikan, hän voi pienellä työpanoksella tukea johtamista merkittävästi. Esimerkiksi budjetin tavoitteiden kääntäminen taiteelliseksi toiminnaksi keskustellen voi tehdä henkilön sitoutumisen mahdolliseksi.
Väitöstyö kehittää ymmärrystä taiteellisen organisaation kokonaisohjauksesta
Parvinen käytti väitöstutkimuksessaan aiemmin teoreettisesti esitettyä kokonaisohjauspakettimallia, jota hän työssään kehitti edelleen.
‒ Malli toimii hyvänä pohjana, kun organisaation kokonaisohjausta pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään. Malli on kuitenkin keskittynyt pääasiassa formaalin ohjauksen tarkasteluun. Strategista johtamista tarkasteltaessa on tärkeää havaita myös formaalin ohjauksen ulkopuoliset, henkilöstön toimintaan ja sitoutumiseen vaikuttavat ohjauskäytännöt.
Mallia soveltamalla selvisi aiemmista tutkimuksista poiketen, että taiteellisesti luovaa organisaatiota voidaan ohjata hyvin yritysmäisesti.
***
Perjantaina 28. helmikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Turun kauppakorkeakoulu, luentosali 16, Rehtorinpellonkatu 3) julkisesti tarkastettavaksi kauppatieteiden maisteri Marika Kristiina Parvisen väitöskirja ”Taiteen ja liiketoiminnan välinen jännite ja sen vaikutus organisaation ohjaukseen - Case-tutkimus taiteellisen organisaation kokonaisohjauksesta”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Salme Näsi Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Markus Granlund.
KTM Marika Parvinen on syntynyt 1980 Rautjärvellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1999 Imatran aikuislukiosta. Kauppatieteiden maisteriksi Parvinen valmistui 2004 Turun kauppakorkeakoulusta. Hän toimii johdon konsulttina Akselera Oy:ssä. Väitös kuuluu johdon laskentatoimen alaan.