Eläinten mieltä tarkasteleva filosofia kertoo myös ihmiskäsityksistä (Väitös: VTL Kreeta Ranki, 23.4.2016, filosofia)
Filosofi Immanuel Kantin mukaan eläinten kokemus perustuu kykyyn tehdä aistihavaintoja. Vallalla olevien käsitysten mukaan tämä ei vielä riitä siihen, että kokemus olisi tietoista. Turun yliopistossa väittelevä Kreeta Ranki haastaa näkemyksen väitöstutkimuksessaan, joka tarkastelee eläinten kokemusta Kantin filosofiassa.
Turun yliopiston tiedote 14.4.2016
Eläimet ovat Rankin mukaan konkreettinen esimerkki siitä, että käsitteellisten kykyjen rooli kokemuksessa on pienempi kuin miten se yleensä Immanuel Kantin yhteydessä on ymmärretty.
– Tarkastelen väitöstutkimuksessani Kantin vastausta kysymyksiin siitä, miten muut eläimet kokevat maailman ja miten niiden tapa kokea maailma poikkeaa ihmisen tavasta kokea, Ranki sanoo.
Hän asettaa Kantin näkemyksen historialliseen kontekstiin osoittaen, miten se toimii vasta-argumenttina niin Renè Descartesin käsitykselle muista eläimistä pelkästään mekanistisesti toimivina olentoina kuin David Humen tavalle nähdä muut eläimet ajattelevina ja järkeä käyttävinä olentoina.
– Kantin mukaan erona ihmis- ja eläinmielten välillä on, että muilla eläimillä on pelkästään aistimellisuuden kyky, siis kyky tehdä aistihavaintoja, kun taas ihmisellä on aistimellisuuden lisäksi ymmärrys ja järki, joiden ansiosta pystymme käsitteellistämään havaintojamme ja olemaan tietoisia myös itsestämme oman mielemme toiminnan subjekteina. Tutkimalla, mitä Kant kirjoitti muiden eläinten mielen toiminnasta ja kokemuksesta, saadaan tietoa myös siitä, mikä aistimellisuuden rooli ihmisen kokemuksessa on, Ranki kertoo.
Kant kehotti kohtelemaan eläimiä hyvin
Tärkeä käytännön sovellus tutkimukselle on sen anti eläinetiikkaan.
– Vaikka Kant ajatteli, ettei meidän tarvitse kohdella muita eläimiä samaan tapaan itseisarvoisina olentoina kuin muita ihmisiä, kehotti hän kuitenkin pitämään hyvän huolen eläimistä, joista olemme vastuussa, Ranki kertoo.
Tutkimuksessaan Ranki tuo esiin, miten monissa eläinten kognitiivisia kykyjä koskevissa erimielisyyksissä on pohjimmiltaan kyse vain erilaisista tavoista ymmärtää keskeiset käsitteet kuten järki tai ajattelu.
– Esimerkiksi Humen argumentti siitä, että eläimillä on järki ja että ne tekevät päätelmiä, näyttää päällisin puolin Kantin näkemykselle vastakkaiselta. Kuitenkin he ovat käytännön tasolla samaa mieltä siitä, mihin eläinmieli pystyy ja mitkä ihmismielen kyvyt ylittävät muiden eläinten mahdollisuudet, Ranki toteaa.
Ranki esittää tutkimuksessaan, että Kantin näkemyksen mukaan muut eläimet kykenevät tekemään aistihavaintoja ja pitämään niitä mielessään. Näin ne pystyvät Kantin mukaan käyttämään keräämäänsä tietoa toimintansa suunnittelemiseen aistimellisuuden myötä tulevan kuvittelukyvyn ansiosta ilman, että tähän vaadittaisiin käsitteellisiä kykyjä.
Rankin mukaan käsitteelliset kyvyt tuovat mukanaan mahdollisuuden ottaa etäisyyttä kokemukseen. Niiden avulla pystymme jäsentämään havaintoja, tarkastelemaan mielensisältöjä mielensisältöinä ja ymmärtämään itsemme toimintamme subjekteina, mistä kumpuaa moraalinen vastuu.
***
Valtiotieteiden lisensiaatti Kreeta Ranki esittää väitöskirjansa Animal Experience in Kant's Philosophy (Eläinten kokemus Kantin filosofiassa) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 23.4.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Martina Reuter (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Olli Koistinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
VTL Kreeta Ranki on syntynyt vuonna 1978 Korppoossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1996 Luostarivuoren lukiossa. Korkeakoulututkintonsa (VTL) Ranki suoritti Turun yliopistossa 2010. Ranki työskentelee yrittäjänä. Väitöksen alana on filosofia.
Väittelijän yhteystiedot: p. 045 6527546, kreeta.ranki(a)utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/kreeta_ranki.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/122885