Autismikirjon häiriöt ovat yhteydessä perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin ja epilepsiaan (Väitös: PsM Elina Jokiranta-Olkoniemi, 15.10.2016, lastenpsykiatria)
Turun yliopistossa väittelevän Elina Jokiranta-Olkoniemen väitöstutkimuksen mukaan autististen lasten äideillä, isillä ja sisaruksilla esiintyy muuhun väestöön verrattuna keskimääräistä useammin erilaisia psykiatrisia häiriöitä. Tutkimuksen tulokset edistävät psykiatristen ja neurologisten häiriöiden varhaista tunnistamista.
Turun yliopiston tiedote 5.10.2016
PsM Elina Jokiranta-Olkoniemi tarkasteli lastenpsykiatrian alan väitöstutkimuksessaan autismikirjon häiriöiden yhteyttä perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin ja epilepsiaan. Tutkimuksessa ilmeni, että autistisen lapsen perheenjäsenillä esiintyi verrokkien perheenjäseniin verrattuna useammin monimuotoisia psykiatrisia häiriöitä.
‒ Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lapsella on suurempi riski sairastua autismikirjon häiriöön, mikäli äidillä tai isällä on todettu jokin vakava, osastohoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö kuten skitsofrenia tai mielialahäiriö, Jokiranta-Olkoniemi kertoo.
Myös autististen lasten sisaruksilla esiintyi keskimääräistä useammin erilaista psykiatrista oirehdintaa. Autististen lasten sisaruksilla esiintyi verrokkien sisaruksiin verrattuna useammin erityisesti erilaisia lapsuusiän kehityksellisiä häiriöitä.
‒ Tulosten perusteella voidaan päätellä, että erilaisilla neurologisen kehityksen häiriöillä ja psykiatrisilla häiriöillä on todennäköisesti yhteisiä riskitekijöitä, Jokiranta-Olkoniemi pohtii.
Tutkimuksen aineistona oli lähes 5 000:n vuonna 1987‒2005 syntyneen ja vuoden 2007 loppuun mennessä autismikirjon häiriön diagnoosin saaneen lapsen rekisteritiedot. Kansalliseen FIPS-A-syntymäkohorttiin kuuluvien lasten ja heidän perheidensä rekisteritietoja verrattiin lähes 20 000 verrokkiin ja heidän perheenjäseniinsä.
Autistisilla lapsilla keskimääräistä useammin epilepsiaa
Tutkimuksessa selvisi myös, että autistisilla lapsilla itsellään esiintyi keskimääräistä useammin epilepsiaa. Epilepsian riski oli kohonnut erityisesti niillä lapsilla, joilla oli diagnosoitu autismin lisäksi kehitysvammaisuus.
‒ Ennestään tiedetään, että älyllinen kehitysvammaisuus kasvattaa epilepsian riskiä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että epilepsian riski oli kasvanut myös niillä autistisilla lapsilla, joilla ei ollut älyllistä kehitysvammaisuutta, kuten Aspergerin oireyhtymää sairastavilla, Jokiranta-Olkoniemi toteaa.
Neurologisten häiriöiden keskimääräistä korkeampi samanaikainen esiintyminen autistisilla lapsilla viittaa siihen, että autismilla, epilepsialla ja älyllisellä kehitysvammaisuudella voi olla yhteisiä sairauden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tulokset kannustavat perhekeskeisen hoidon kehittämiseen
Jokiranta-Olkoniemi korostaa, että koska tulokset havaittiin väestötasolla, ei niistä voida vetää yksittäisiin ihmisiin liittyviä johtopäätöksiä. Sen sijaan tulokset on tärkeä huomioida käytännön potilastyössä ja hoitojärjestelmien kehittämisessä.
‒ Tulokset kertovat, että erilaiset neuropsykiatriset häiriöt kasautuvat perheisiin. Tällä tiedolla on merkitystä kehitettäessä varhaista tunnistusta ja hoitoa. Esimerkiksi autismin varhainen tunnistaminen ja kuntouttavan hoidon järjestäminen ovat keskeisen tärkeitä lapsen ennusteen kannalta, Jokiranta-Olkoniemi huomauttaa.
‒ Tulokset tulee huomioida myös hoitojärjestelmien kehittämistyössä. Yksittäisen potilaan hoidon rinnalla on tärkeä kehittää myös perhekeskeisiä toimintatapoja ja hoitomuotoja, Jokiranta-Olkoniemi toteaa.
***
PsM Elina Jokiranta-Olkoniemi esittää väitöskirjansa Autismikirjon häiriöiden yhteys epilepsiaan ja perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin. Väestöön pohjautuva epidemiologinen tutkimus julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 15.10.2016 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Pekka Tani (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Andre Sourander. Tilaisuus on suomenkielinen.
PsM Elina Jokiranta-Olkoniemi on syntynyt vuonna 1984 Kiimingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2003 Salpausselän lukiossa Lahdessa. Korkeakoulututkintonsa (PsM) Jokiranta-Olkoniemi suoritti 2010 Turun yliopistossa. Jokiranta-Olkoniemi työskentelee tutkijana Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa. Väitöksen alana on lastenpsykiatria.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 154 6147, ekjoki@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/jokiranta_elina.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/125409