Atooppisen ihon oireita voi lievittää syömällä ravintokuituja ja välttämällä antibioottikuureja (Väitös: FM Lotta Nylund, 5.5.2015, elintarvikekemia)

29.04.2015
Väitös

Atooppisesta ihottumasta kärsivät voivat lievittää ihottumansa oireita nauttimalla ravintokuituja ja välttämällä turhia antibioottikuureja. Näin toimien tiettyjen suoliston bakteerien määrä kasvaa, jolloin kasvaa myös niiden tuottamien tuottamien lyhytketjuista rasvahappojen, butyraattien määrä. Butyraatit saattavat lievittää atooppisen ihottuman oireita.

 

​Turun yliopiston tiedote 29.4.2015

 

Filosofian maisteri Lotta Nylund todensi yhteyden Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Jo aiemmin on arvioitu, että vähentynyt mikrobialtistus on tärkeä allergisille ja muille kroonisille tulehduksellisille sairauksille altistava riskitekijä. Poikkeava suolistomikrobisto on yhdistetty kohonneeseen riskiin sairastua esimerkiksi atooppiseen ihottumaan.
 
– Aiemmin saadut tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Tiettyjä mikrobiston komponentteja, jotka toimisivat joko atopialta suojaavina tai sille altistavina tekijöinä, ei ole aikaisemmin pystytty tunnistamaan. Väitöstyöni tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siihen, mitkä mikrobiryhmät saattaisivat toimia näiltä sairauksilta suojaavina tai toisaalta niiden kehittymiselle altistavina tekijöinä, Nylund sanoo.
 
Hän havaitsi kuuden kuukauden ikäisillä atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla eroja oireiden vakavuuden ja suoliston bakteeriston välillä. Niillä atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla, joilla bakteeristo oli monimuotoisempi ja butyraattia tuottavien bakteerien määrän korkeampi, ihottumaoireet olivat lievempiä.
 
– Vaikeampaa atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla spesifisen butyraattia tuottavan bakteeriryhmän suhteellisen määrän lisääntyminen oli myös yhteydessä sairauden oireiden lievittymiseen kolmen kuukauden seurantajakson aikana, Nylund sanoo.
 
Butyraattia tuottavien bakteereiden kasvua ja suolistomikrobiston monimuotoisuutta voidaan Nylundin mukaan tukea esimerkiksi varmistamalla riittävä ravintokuidun saanti ja välttämällä turhia antibioottikuureja.
 
– Allergiset sairaudet ovat viime aikoina yleistyneet nopeasti etenkin länsimaisissa hyvinvointivaltioissa. Varhaislapsuuden aikainen altistus mikrobeille on merkittävä tekijä muun muassa immuunijärjestelmän muodostumiselle ja kehittymiselle. Suolistomikrobeilla on myös useita muita ihmisen terveyden kannalta olennaisia tehtäviä, kuten erilaisten bioaktiivisten yhdisteiden tuottaminen ja suolen epiteelin toiminnan sääteleminen, Nylund sanoo.

Lapsen suolistomikrobisto kehittyy vaiheittain

Nylund määritteli tutkimuksessaan fylogeneettisen mikrosiruanalyysin avulla äidin suolistomikrobiston ja yhteisen elinympäristön vaikutuksen lapsen suolistomikrobiston kehittymiseen varhaislapsuudessa.

– Tulokset osoittavat, että lasten suolistomikrobiston kehittyminen on vaiheittainen prosessi, jossa tietyt bakteeriryhmät saavuttavat aikuisenkaltaisen tason aiemmin kuin muut bakteeriryhmät. Imeväisiässä lapsen suolistomikrobisto on hyvin yksinkertainen, ja bakteerilajien monimuotoisuus kasvaa voimakkaasti kun vierotus äidinmaidosta aloitetaan, Nylund sanoo.

Kolmeen ikävuoteen mennessä lapsen suolistomikrobiston lajikoostumus on melko ”aikuismainen” ja hyvin samankaltainen kuin äidillä.

– Mikrobiston kehittyminen kuitenkin jatkuu, sillä sen monimuotoisuus, diversiteetti, on tässä iässä vielä merkittävästi alhaisempi kuin aikuisilla, Nylund sanoo.

Nylund osoitti myös, että mikrobisolujen mekaaninen hajottaminen on kriittisin vaihe ulostenäytteistä onnistuneesti tehdyssä DNA-eristyksessä. Tähän havaintoon perustuen Nylund kehitti tehokkaan, puoliautomatisoidun DNA-eristysprosessin, jota voidaan hyödyntää korkean suoritustehon menetelmissä, kuten esimerkiksi tässä tutkimussarjassa käytetyssä fylogeneettisessä mikrosiruanalyysissä.

 

***


Tiistaina 5. toukokuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Lotta Nylandin väitöskirja Early life intestinal microbiota in health and in atopic eczema (Varhaislapsuuden suolistomikrobisto terveillä ja atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Glenn Gibson Readingin yliopistosta Britanniasta ja kustoksena professori Seppo Salminen.

FM Lotta Nylund on syntynyt 1983 Loimaalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2002 Loimaan lukiosta. Filosofian maisteriksi Nylund valmistui 2007 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu elintarvikekemian alaan.

**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet

 

Luotu 29.04.2015 | Muokattu 02.08.2021