Alkuperäiskansojen oikeuksille on moraalis-poliittinen perusta (Väitös: MA Daniel Weyermann, 19.3.2016, filosofia)
Mitä moraalis-poliittisia oikeuksia alkuperäiskansoilla ja kansallisilla vähemmistöillä, kuten Suomen saamelaisilla ja Iso-Britannian skoteilla, tulisi olla oikeudenmukaisessa ja oikeutetussa perustuslaillisessa demokratiassa? Daniel Weyermann tutkii kysymystä Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan.
Turun yliopiston tiedote 11.3.2016
Alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen ihmisoikeuksia suojaavat YK:n puitteissa solmitut kansainvälisoikeudelliset asiakirjat. Näitä ovat esimerkiksi julistus alkuperäiskansojen oikeuksista sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus. Kulttuuristen vähemmistöjen esittämät poliittiset vaateet ja niiden tunnustaminen ovat myös tärkeä osa sitä monikulttuurisuuden politiikkaa, jonka useimmat länsimaiset demokratiat ovat omaksuneet viime vuosikymmeninä.
– Väitöstutkimukseni mukaan alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen oikeudet, kuten monikulttuurisuuden politiikka yleensäkin, perustuvat periaatteille, jotka luonnehtivat oikeutettua ja oikeudenmukaista perustuslaillista demokratiaa, Turun yliopistossa väittelevä Daniel Weyermann sanoo.
Poliittinen oikeuttaminen ja etnis-kulttuurinen oikeudenmukaisuus määrittelevät nämä periaatteet poliittisen liberalismin teorian puitteissa. Tällöin nojaudutaan amerikkalaisen filosofin John Rawlsin ajatteluun. Väite kuuluu, että rawlsilainen poliittinen liberalismi tarjoaa moraalis-poliittisen perustan alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen oikeuksille.
– Rawlsilaisesta näkökulmasta olennaista poliittisessa oikeuttamisessa on se, että demokraattisen poliittisen järjestyksen perusratkaisut on julkisesti perusteltava kaikille niille, joita nämä ratkaisut koskevat. Oikeuttaminen on julkisen järjen käyttöä, eli sellaisten perustelujen esittämistä, jotka kaikki voisivat hyväksyä.
Väitöstutkimus kehittää tätä yleistä periaatetta ja väittää, että kulttuuristen vähemmistöjen oikeuksien oikeuttaminen perustuslaillisessa demokratiassa nojaa julkisiin kulttuurisiin perusteluihin. Julkiset kulttuuriset perustelut viittaavat esimerkiksi vähemmistön kieleen, historiaan, alueeseen tai perinteisiin poliittisiin käytäntöihin. Ne antavat moraalis-poliittisen perustan YK:n puitteissa suojelluille alkuperäiskansojen ja kansallisten vähemmistöjen oikeuksille.
Weyermannin tutkimus vastaa myös muihin monikulttuurisuuden teorialle esitettyihin kysymyksiin. Se osoittaa kilpailevien monikulttuurisuuden liberaalien teorioiden, kuten kanadalaisen filosofin Will Kymlickan esittämän vähemmistöoikeuksien teorian, heikkouksia sekä käsittelee yksityiskohtaisesti etnis-kulttuurisen oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen kansalaisuuden perusteita. Tutkimus myös selventää etnis-kulttuurisen moninaisuuden teoretisoimiseen liittyviä metodologisia seikkoja.
***
MA Daniel Weyermann esittää väitöskirjansa Political Legitimacy and Ethnocultural Justice. Essays on Public Reason, Democratic Citizenship, and the Rights of Cultural Minorities julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 19.3.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Sune Laegaard (Roskilde University, Tanska) ja kustoksena professori Juha Räikkä. Tilaisuus on englanninkielinen.
MA Daniel Weyermann on syntynyt vuonna 1981 Bernissä Sveitsissä ja suorittanut korkeakoulututkintonsa (MA) 2008 (University of Bern, Sveitsi). Weyermann työskentelee opettajana Helsingin eurooppalaisessa koulussa. Väitöksen alana on filosofia.