Aivojen magneettistimulaatio on uusi lupaava menetelmä vaikean hermovauriokivun hoitoon (Väitös: LL Pauliina Lindholm, 31.3.2017, kliininen neurofysiologia)
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa todettiin aivojen magneettistimulaation lievittävän kasvojen alueen kroonista hermovauriokipua eli neuropaattista kipua ja löydettiin uusi lupaava stimulaatiokohde, sekundaarinen tuntoaivokuori. Lisäksi osoitettiin aivojen dopamiini-opioidisysteemin vaikuttavan kivun kokemiseen ja säätelyyn sekä magneettistimulaatiohoidon tehoon. Dopamiinisysteemin perinnöllinen muuntelu saattaa osaltaan selittää yksilöiden välisiä eroja kipuherkkyydessä ja alttiudessa saada pitkittynyt kiputila hermovaurion jälkeen.
Turun yliopiston tiedote 22.3.2017
Tutkimuksessa havaittiin, että oikealle sekundaariselle tuntoaivokuorelle (S2) suunnattu repetitiivinen transkraniaalinen magneettistimulaatio (rTMS) lievitti neuropaattista kasvokipua. Dopamiini D2-reseptorin perinnöllisellä geneettisellä vaihtelulla oli vaikutusta terveiden koehenkilöiden kylmä-, lämpö- ja kiputuntokynnyksiin. Kivulle herkimmän genotyypin kantajien kipukynnykset nousivat eli ikään kuin normaalistuivat primaariselle tuntoaivokuorelle annetun magneettistimulaation jälkeen.
– Kivulle herkimmän genotyypin kantajia oli merkittävästi enemmän kasvokipupotilaiden ryhmässä kuin väestössä yleensä. Näyttää siltä, että tietyt perintötekijät saattavat vaikuttaa alttiuteen saada pitkittynyt kiputila sellaisen hermovaurion jälkeen, josta osa yksilöistä paranee ongelmitta, Turun yliopistossa väittelevä Pauliina Lindholm kertoo.
Kun aivoja tutkittiin PET-kuvantamisella, saatiin viitteitä siitä, että magneettistimulaatio aktivoi aivojen sisäsyntyistä opioidijärjestelmää.
Hermovauriokivun lääkehoito on tehotonta
Neuropaattista kipua eli hermovauriokipua on vaikea hoitaa. Tutkimusten perusteella vain 30–40 % potilaista hyötyy edes tyydyttävästi nykyään käytössä olevista lääkehoidoista.
– Neuropaattisen kasvokivun syitä ja sille altistavia tekijöitä ei vielä täysin tunneta, mikä vaikeuttaa tehokkaan hoidon löytämistä. Krooninen kipu voi altistaa mielialaongelmille ja univaikeuksille, jotka yhdessä tiettyjen persoonallisuuden piirteiden kanssa taas altistavat kivun pitkittymiselle, Lindholm sanoo.
Lindholmin väitöstutkimuksessa selvitettiin aivojen magneettistimulaation vaikutusmekanismeja terveillä vapaaehtoisilla ja kroonisesta neuropaattisesta kasvokivusta kärsivillä potilailla. Kipupotilailla verrattiin eri aivoalueiden stimulaation vaikutuksia kipuun, mielialaan, uneen ja elämänlaatuun. Lisäksi selvitettiin magneettistimulaation aivotason vaikutusmekanismeja erityisesti aivojen dopamiini-opioidi järjestelmän osalta. Yhtenä tutkimuskohteena oli aivojen sisäsyntyisen dopamiinijärjestelmän geneettisen säätelyn merkitys kivun kokemisessa ja käsittelyssä sekä sen vaikutus neuropaattisen kivun riskiin.
– Aivojen magneettistimulaatio, rTMS, on kajoamaton neuromodulaatiomenetelmä, jonka on osoitettu lievittävän neuropaattista kipua. Magneettistimulaation tarkat vaikutusmekanismit ovat kuitenkin vielä epäselviä, joten tutkimusta tarvitaan lisää, Pauliina Lindholm sanoo.
***
LL Pauliina Lindholm esittää väitöskirjansa Neural mechanisms of orofacial pain – effects of transcranial magnetic stimulation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.3.2017 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Nina Forss (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Satu Jääskeläinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Pauliina Lindholm (os. Kariniemi) on syntynyt vuonna 1972 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Lyseonpuiston lukiossa Rovaniemellä vuonna 1992. Lindholm suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2002. Väitöksen alana on kliininen neurofysiologia. Neurologi Lindholm työskentelee TYKS:n Salon yksikössä neurologian apulaisylilääkärinä.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0400 603 998, pauliina.lindholm@tyks.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/lindholm_pauliina.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/133770