Aivoinfarkti on liian usein eteisvärinän ensimmäinen ilmentymä (Väitös: LL Jussi Jaakkola, 18.5.2018, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)
Jussi Jaakkola osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että 21 prosentilla eteisvärinäpotilaista rytmihäiriö todetaan vasta aivotapahtuman yhteydessä. Aivoinfarktin sairastaneilla alle 75-vuotiailla potilailla, joilla ei ollut tiedossa aiempaa sydänsairautta, vastaava osuus oli jopa 37 prosenttia. Jaakkola selvitti tutkimuksessaan aivoinfarktin yleisyyttä eteisvärinän ensimmäisenä ilmentymänä ja tutki innovatiivisen älypuhelinmenetelmän sekä pulssin tunnustelun soveltuvuutta eteisvärinän seulontaan.
Turun yliopiston tiedote 9.5.2018
Eteisvärinä on etenkin iäkkäillä yleinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Verenohennuslääkkeillä tätä riskiä kyetään tehokkaasti vähentämään. Eteisvärinä on usein kuitenkin oireeton tai hyvin vähäoireinen, jolloin sen diagnoosi ja hoidon aloitus voivat viivästyä.
Lääketieteen lisensiaatti Jussi Jaakkola totesi väitöstyössään, että rytmihäiriö todetaan vasta aivotapahtuman yhteydessä 21 prosentilla eteisvärinäpotilaista. Tutkimuksen aineisto käsitti kaikki 3263 vuosina 2003–2012 neljän sairaanhoitopiirin alueella ensimmäisen aivoinfarktin tai ohimenevän aivoverenkierron häiriön vuoksi hoidettua eteisvärinäpotilasta. Aivoinfarktin sairastaneilla alle 75-vuotiailla potilailla, joilla ei ollut tiedossa aiempaa sydänsairautta, vastaava osuus oli jopa 37 prosenttia.
– On ilmeistä, että eteisvärinä todetaan liian usein vasta siihen liittyvän vakavan komplikaation, aivoinfarktin, jo tapahduttua. Eteisvärinän seulomista on maailmalla ehdotettu varhaisen ehkäisevän hoidon mahdollistamiseksi. Tutkimuksen löydös antaa painavan perustelun seulontaohjelman tarpeellisuudelle, myös nuorempien ja muuten terveiden potilasryhmien kohdalla, joilla on eniten toimintakykyisiä vuosia menetettävänä, Jaakkola toteaa.
Älypuhelinsovellus tunnistaa eteisvärinän luotettavasti
Nykyaikaiset älypuhelimet sisältävät tarkkoja liikesensoreita, joita voidaan hyödyntää myös sydämen toiminnan mittaamiseen. Jaakkola arvioi väitöstutkimuksessaan Turun yliopistossa kehitetyn innovatiivisen älypuhelinsovelluksen osuvuutta eteisvärinän tunnistamisessa asetelmassa, joka käsitti yhteensä 300 sydänpotilasta, joista puolella ilmeni eteisvärinä.
Tulokset olivat erinomaiset. Sovellus osasi luokitella sydämen rytmin oikein jopa 95 prosentilla potilaista, joilla oli eteisvärinärytmi ja 96 prosentilla niistä, joilla oli normaali sinusrytmi.
– Tällaiset luvut ovat vaikuttavia mille tahansa diagnostiselle menetelmälle, Jaakkola huomauttaa.
Älypuhelimien hyödyntäminen eteisvärinän seulonnassa on houkutteleva ajatus, sillä tällöin ei tarvita erillisiä ja kalliita diagnostisia välineitä, vaan voitaisiin hyödyntää ihmisillä jo valmiiksi olevia laitteita. Älypuhelimet yleistyvät nopeasti iäkkäiden keskuudessa, ja tulevaisuudessa niitä hyödyntävä seulontastrategia tavoittaisi merkittävän osan kohderyhmästään käden käänteessä kustannusten jäädessä pieniksi.
Eteisvärinän tunnistaminen pulssin perusteella on haastavaa
Jaakkola tutki myös iäkkäiden omatoimisen pulssintunnustelun soveltuvuutta eteisvärinän seulontaan. Tutkimuksessa yhteensä 205 iäkkäälle opetettiin pulssin tunnustelua ja eteisvärinän tunnistamista sen epäsäännöllisyyden perusteella, minkä jälkeen heitä seurattiin kolmen vuoden ajan.
Iäkkäät tunnistivat eteisvärinän pulssin perusteella yli 80 prosentin osuvuudella, mutta vain kolmannes jatkoi säännöllistä tunnustelua seurannan aikana ja tuloksena oli vain yksi uusi eteisvärinädiagnoosi.
– Vaikuttaa, että iäkkäät tunnistavat sydämen rytmin melko osuvasti pulssin perusteella, mutta riittämätön motivaatio pitkällä aikavälillä rajoittaa pulssintunnustelun soveltuvuutta eteisvärinän seulontaan, Jaakkola pohtii.
***
LL Jussi Jaakkola esittää väitöskirjansa Asymptomatic Atrial Fibrillation: Studies on Significance and Screening Methods julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.5.2018 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jari Laukkanen (Keski-Suomen Keskussairaala) ja kustoksena professori Juhani Airaksinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Jussi Jaakkola kirjoitti ylioppilaaksi Porin lyseon lukiossa vuonna 2010. Jaakkola suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2016. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede. Jaakkola työskentelee terveyskeskuslääkärinä Porin Perusturvakeskuksessa.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0405296920 jussi.jaakkola@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/jaakkola_jussi.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7255-5