Äidin raskaudenaikainen D-vitamiinin puute lisää lapsen riskiä sairastua MS-tautiin (Väitös: LL Julia Åivo, 6.10.2017, neurologia)
D-vitamiinin puutteella on todettu olevan yhteys lisääntyneeseen MS-taudin riskiin, mutta raskausaikaisen D-vitamiinipuutteen yhteys MS-tautiin on kuitenkin ollut vielä epäselvä. Lääketieteen lisensiaatti Julia Åivon väitöskirjatutkimuksessa todettiin äidin raskaudenaikaiseen D-vitamiinin puutteeseen liittyvän lapsen merkitsevästi kohonnut riski sairastua myöhemmin MS-tautiin.
Turun yliopiston tiedote 3.10.2017
MS-taudin ilmaantuvuus on viime vuosikymmeninä jatkuvasti lisääntynyt samalla, kun D-vitamiinin puutos on yleistynyt. Useissa epidemiologisissa ja tapaus-verrokkitutkimuksissa on todettu yhteys D-vitamiinin puutteen ja MS-taudin riskin välillä. Tähänastinen näyttö äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinipitoisuuden yhteydestä lapsen myöhempään MS-taudin riskiin on ollut ristiriitaista.
Julia Åivon väitöstutkimuksessa tarkasteltiin äidin raskaudenaikaisen D-vitamiinitason yhteyttä lapsen myöhempään MS-tautiriskiin vuodesta 1983 kerätystä, yli 850 000 suomalaisen naisen raskaudenaikaiset verinäytteet sisältävästä äitiysneuvola-aineistosta.
- Tutkimuksessa selvisi, että äidin raskaudenaikainen D-vitamiinin puute on yhteydessä lapsen lähes kaksinkertaiseen riskiin sairastua MS-tautiin verrattuna niihin lapsiin, joiden äidillä ei ollut D-vitamiinin puutetta. Tutkimustuloksillamme on merkitystä MS-taudin ehkäisemiseen tähtääviä tutkimuksia suunnitellessa ja D-vitamiinin saantisuosituksia laadittaessa, Åivo kertoo.
D-vitamiinilisä vähentää MS-taudin aktiivisuutta
Veren seerumin matalien D-vitamiinitasojen on todettu lisäksi olevan yhteydessä jo puhjenneen MS-taudin aktiivisuuteen ja etenemiseen. D-vitamiinilisän tehoa jo puhjenneessa MS-taudissa on kuitenkin tutkittu vasta vähän satunnaistetussa lumekontrolloidussa asetelmassa.
Tutkimuksessa selvitettiin 500 mikrogramman annoksella viikoittain yhden vuoden ajan annosteltavan D-vitamiinilisän tai lumevalmisteen vaikutusta aivojen magneettikuvauksella todettavaan ja kliiniseen tautiaktiviteettiin MS-potilailla, jotka käyttävät beetainterferonia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös D-vitamiinin immunologisen vaikutuksen mekanismeja näillä potilailla seerumin sytokiinimäärityksiä käyttäen.
- D-vitamiinilisää saaneilla potilailla aivojen magneettikuvauksessa nähtävät varjoaineella tehostuvat tulehdukselliset muutokset vähenivät tilastollisesti merkitsevästi verrattuna lumevalmistetta saaneisiin potilaisiin.
Åivon mukaan immuunivastetta vaimentavan sytokiinin, transformoiva kasvutekijä beetan (TGF-β), pitoisuus veressä nousi tilastollisesti merkitsevästi enemmän D-vitamiini-ryhmässä kuin lumevalmistetta saaneessa ryhmässä.
- TGF-betan immuunivastetta hillitsevillä ominaisuuksilla saattaa olla osuutta D-vitamiinin MS-tautiaktiivisuutta rauhoittavaan vaikutukseen. Immunologisia vaikutuksia voitiin todeta keskimäärin D-vitamiinin seerumitasolla 110 nmol/l, joka saavutettiin 500 mikrogramman viikkoannoksella D3-vitamiinia. Tämä vastaa annosta 70 mikrogrammaa vuorokaudessa, Åivo kertoo.
Suurin suositeltu D-vitamiinin saantisuositus aikuisille on 100 mikrogrammaa vuorokaudessa. Julia Åivon väitöstutkimuksessa selvisi, ettei D-vitamiinin saantisuositukset ylittäviä annoksia tarvita D-vitamiinin suotuisan vaikutuksen aikaansaamiseksi MS-tautipotilailla.
***
LL Julia Åivo esittää väitöskirjansa Vitamin D in the Prevention and Treatment of Multiple Sclerosis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.10.2017 kello 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Anne Remes (Oulun yliopisto)ja kustoksena professori Risto O. Roine (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Julia Åivo on syntynyt vuonna 1982 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Vetelin lukiossa vuonna 2001. Åivo suoritti korkeakoulututkintonsa Turun yliopistossa (LL) vuonna 2007. Väitöksen alana on neurologia. Åivo työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa neurologian erikoislääkärinä.
Väittelijän yhteystiedot: p.0407596101, jkaivo@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/aivo_julia.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6940-1