Aggressiivisimmat suusyövät voi jatkossa olla mahdollista tunnistaa kasvaimessa esiintyvien merkkiaineiden avulla (Väitös: LL Johannes Dunkel, 5.5.2017, korva-, nenä- ja kurkkutautioppi)

27.04.2017
Väitös

Poikkeuksellisen aggressiivista suusyöpää sairastavat potilaat voidaan tunnistaa tiettyjen kasvaimessa esiintyvien merkkiaineiden avulla. Ilmiön havaitsi lääketieteen lisensiaatti Johannes Dunkel Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössään. Työ osoitti myös, että mahdollinen uusi syöpähoito – Clever-1-molekyylin estäminen ¬¬– tehostaa elimistön vasta-ainetuotantoa. Tutkimustulokset voivat jatkossa auttaa valitsemaan sopivaa hoitoa syöpäpotilaille.

​Turun yliopiston tiedote 27.4.2017

Dunkel tutki väitöstyössään merkkiaineita, jotka ennustavat varhaisvaiheessa todettujen suusyöpäkasvainten aggressiivisuutta. Merkkiaineet ovat molekyylejä, joita voidaan havaita syöpäkasvaimesta.
 
– Tällä hetkellä hoitopäätökset perustuvat kasvaimen kokoon, sijaintiin ja levinneisyyteen. Väitöstyössäni halusin tutkia syövän molekyylitason muutoksia, jotka kertovat syövän aggressiivisuudesta. Näitä ei ole aiemmin voitu kliinisesti arvioida eikä siten käyttää hoitopäätöksien perustana, Dunkel taustoittaa.
 
Noin 300 suomalaista sairastuu suusyöpään joka vuosi. Tupakointi ja alkoholi ovat suusyövän merkittävimmät riskitekijät, mutta tupakoinnin vähentymisestä huolimatta syövän ilmaantuvuus on Suomessa lisääntynyt. Vuoden kuluessa viidennes sairastuneista on kuollut ja viiden vuoden kuluessa kolmasosa. Riittävän laajalla hoidolla suusyövän etenemistä voidaan kuitenkin usein estää.

Suusyövän aggressiivisuuden tunteminen voi auttaa valitsemaan sopivaa hoitoa

– Havaitsin, että kun kasvaimessa on vain vähän CD44-nimistä ja paljon Hypoxia Inducible Factor (HIF)-1α -nimistä merkkiainetta, kysymyksessä on todennäköisesti poikkeuksellisen aggressiivinen kasvain. Merkkiaineita voidaan värjäysmenetelmien avulla tunnistaa syöpäkasvaimesta, joka tutkitaan laboratoriossa leikkauksen jälkeen, Dunkel kertoo.

Syöpäkasvaimen aggressiivisuuden tunteminen voi auttaa valitsemaan potilaalle riittävän laajan hoidon. Suusyöpää hoidetaan ensisijaisesti leikkauksella. Lisäksi voidaan tarvittaessa antaa sädehoitoa ja kemoterapiaa. Laaja leikkaus ja liitännäishoidot parantavat ennustetta oleellisesti, mutta ne lisäävät samalla hoitoon liittyvää sairastuvuutta. Siksi hoito on tärkeää valita harkiten. 

Clever-1-molekyylin estäminen – mahdollinen uusi syöpähoito – tehostaa elimistön vasta-ainetuotantoa

Dunkel tarkasteli työssään myös Clever-1-nimistä molekyyliä. Akateemikko Sirpa Jalkasen johtamassa tutkimusryhmässä on aiemmin havaittu, että Clever-1-molekyyliin kohdistuva hoito hidastaa syövän kasvua. Tarkkaa mekanismia ei vielä kuitenkaan tunneta kattavasti.
– Clever-1-molekyylin toiminnan estäminen on mahdollinen tulevaisuuden syöpähoito. Halusin tutkia, miten tämä vaikuttaa elimistön normaaliin immuunipuolustukseen. Havaitsin, että kun molekyylin toiminta estetään hiiressä geneettisellä manipulaatiolla, niiden elimistön vasta-ainetuotanto kiihtyy. Vaikuttaa siis epätodennäköiseltä, että estäminen ainakaan lisäisi potilaan herkkyyttä tartuntataudeille, mikäli sama ilmiö on todettavissa myös potilailla. Voidaan myös spekuloida, että lisääntynyt vasta-ainetuotanto saattaisi tehostaa Clever-1-molekyyliin kohdistuvan syöpähoidon tehoa, Dunkel kertoo.

Dunkel tutki työssään myös Clever-1-molekyyliä suusyövän ennusteellisena merkkiaineena. Syövän aggressiivisuuden ennustajana sillä ei tässä aineistossa ollut selvää merkitystä.

Tutkimuksessa käytettiin hoidon yhteydessä poistettuja ja analysoituja syöpäkasvaimia sekä hiirikantaa, jolta oli poistettu Clever-1-molekyylin toiminta.

***
LL Johannes Dunkel esittää väitöskirjansa Heterogeneity of oral cavity cancer with special attention to immune function of CLEVER-1 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.5.2017 klo 12 (Tyks, U-sairaala, Korva-, nenä- ja kurkkutautien luentosali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Steven T. Pals (Universiteit van Amsterdam, Alankomaat) ja kustoksena professori Jussi Jero (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

LL Johannes Dunkel on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Olarin lukiossa Espoossa 2003. Dunkel suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2012. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutautioppi. Dunkel työskentelee HUSLABIssa erikoistuvana lääkärinä.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0405418710, pjdunk(a)utu.fi

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6799-5
 
**
 
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet
 
 

 

Luotu 27.04.2017 | Muokattu 27.04.2017