YSI-hanke etsii yrityksille sairaalalähtöisiä liiketoiminta-aihioita
Turun yliopiston Work Informatics -tutkimusryhmä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri osallistuvat Turku Science Park Oy:n koordinoimaan Yliopistosairaalat Innovaatioalustana -hankkeeseen (YSI). Hankkeessa kehitetään toimintamallia, jolla sairaalan päivittäisestä toiminnasta kumpuavista tarpeista luodaan uutta liiketoimintaa.
Lasten ja nuorten klinikan toimintoja kartoittavat kevään aikana erikoistutkija Janne Lahtiranta (vas.), Juha Leppänen, Juhani Junnila, Erkki Ruponen, Mirjam Gullstén, Asta Sirkiä sekä innovaatiolähettiläs Eriikka Siirala (oik.).
Turussa YSI-hanke toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön määrittelemää terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa. Tämä tapahtuu etsimällä sairaalan päivittäisestä toiminnasta uusia liiketoiminnan alkuja.
YSI-hanke on myös Terveyskampus Turku -toiminnan keskiössä: se yhdistää eri tieteenalojen tutkimusta käytännön keinoin, luo yhteistyötä kampuksen innovaatiotoiminnan alueelle ja tuo monista taustoista lähtöisin olevat opiskelijat yhteen.
Toiminta liittyy osaltaan myös Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan, jossa korostetaan organisaatioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja edelläkävijyyttä innovaatiotoiminnan saralla.
Turun lisäksi YSI-hanke on käynnissä myös Oulussa, missä lähestymistapa on päinvastainen. Siellä kartoitetaan, mitä sairaalaympäristöissä hyödynnettäviä keksintöjä ja ideoita yrityksillä mahdollisesti jo olisi tarjolla.
Kartoitusryhmän toimintaa Turussa ohjaavat ja tukevat erikoistutkija Janne Lahtiranta Turun yliopiston tietojärjestelmätieteestä ja innovaatiolähettiläs Eriikka Siirala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimuspalveluista. Lahtiranta toimii hankkeessa myös tutkijana.
Monitieteinen näkökulma sairaalan arkeen
Valikoiduilla Turun yliopistollisen keskussairaalan toimialueilla kartoitetut tarpeet tuodaan hankkeen kautta terveys- ja hyvinvointiteknologiasta kiinnostuneiden yritysten käyttöön yhteiskehittämisen keinoin.
Lahtiranta ja Siirala ovat innoissaan vauhdilla käyntiin lähteneen hankkeen etenemisestä:
– Hanke aloitti toimintansa viime kesänä ja opiskelijat jalkautuivat sairaalaan ensimmäisen kerran lokakuussa. Tuolloin kartoitettiin Sydänkeskuksen toimintaa ja nyt opiskelijat kiertävät Lasten- ja nuorten klinikkaa, kertoo Lahtiranta.
Tänä keväänä tarpeita osastoilla kartoittaa viisi opiskelijaa eri tiedekunnista. Mukana on muun muassa yksi valmistumassa oleva lääkäriopiskelija sekä tietojärjestelmätieteen opiskelijoita. Toiminnan vahvuus onkin opiskelijoiden taustojen heterogeenisyys: monille sairaalaympäristö ei ole entuudestaan tuttu, joten asioita katsoo eri silmin kuin ympäristöön tottuneempi.
Kartoittajat dokumentoivat havaintojaan paitsi tekstuaalisesti myös valokuvaamalla kehittämisen paikkoja.
– Opiskelijat ovat läsnä päivittäisessä hoitotyössä ja pääsevät seuraamaan myös joitakin toimenpiteitä. Ensin heidät perehdytetään osaston toimintaan, kertoo Siirala.
Kun toimitaan potilaiden kanssa sairaalaympäristössä, on tutkimuseettisten näkökulmien huomioiminen tärkeää.
– Hanke on ottanut huomioon normaalit tutkimuslupakäytännöt, osallisilla on salassapitovelvollisuus ja tietosuojasta on huolehdittu. Hanke noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja anonymisoi kaikki aineistot, korostaa Siirala.
Kartoitustyö kestää tällä kertaa viisi viikkoa. Aamupäivät opiskelijat kiertävät osastoja ja iltapäivä on varattu havaintojen purkamiselle ja keskustelulle.
– Lasten- ja nuorten klinikka on monipuolinen kartoitusympäristö. Ensimmäisen kartoitusviikon aikana on noussut esiin jo monia mahdollisten innovaatioiden paikkoja. Pohdinnassa on ollut esimerkiksi, millainen olisi lapsipotilaan leikkipaikka parhaimmillaan, miten teini-ikäisen potilaan viihtyvyys osastolla voidaan taata tai miten omaisten arjen sujuvuus ja vaikkapa etätyömahdollisuudet voidaan huomioida, summaa Lahtiranta.
– Olemme myös huomanneet, että pelillisyys – erilaiset pelit ja niiden hyödyntäminen hoitotyössä ja potilasohjauksessa – ovat nousseet keskusteluissa esiin, Lahtiranta lisää.
Vastaanotto sairaalassa on ollut innostunutta. Myös potilaat ja heidän läheisensä ovat suhtautuneet kartoittajiin positiivisesti ja jakaneet auliisti mietteitään ja kehitysehdotuksiaan.
– Toiminta vastaakin osaltaan myös sairaanhoitopiirin tavoitteeseen toiminnan asiakas- ja potilaslähtöisyyden tehostamiseksi, lisää Siirala.
Kierroksilla esiin nousseiden tarpeiden arvioimiseksi on kehitetty oma kriteeristönsä ja tärkeää onkin, että yrityksille esitellyt tarpeet ovat realistisia ja ratkaistavissa olevia.
– Toiminnassa on tarkoitus nostaa esiin hyvin perusteltuja tarpeita ja jättää ratkaisujen keksiminen yrityskumppaneille. Välillä opiskelijoita onkin jopa hillittävä ratkaisujen etsimisessä, naurahtaa Lahtiranta.
Myöhemmin keväällä opiskelijat esittelevät ennakkokarsinnan läpäisseet tarpeet yrityksille esittelytilaisuudessa Spark Up Turun tiloissa. Tilaisuus on avoin kaikille ja kuka tahansa kiinnostunut voi napata potentiaalisen kehitystarpeen jatkokehittelyyn.
Opiskelijat puolestaan saavat mukanaolostaan suorituksen innovaatio-opintoihinsa – ja hienon kokemuksen yritysyhteistyöstä. Hankkeen kautta moni opiskelija on löytänyt myös aiheen opinnäyttyöllensä.
YSI-hankkeessa yliopiston perustehtävät nivoutuvatkin tiiviisti yhteen. Toiminta sairaalassa on osa opetusta ja havaitut tarpeet ruokkivat myös tutkimusta.
– Toisinaan havaitut tarpeet ovat niin monisyisiä, että ne vaativat akateemisen tutkimuksen keinoja tullakseen ymmärrettävämmiksi. Hanke synnyttää siis liiketoiminta-aihioiden lisäksi myös tutkimusaihioita, selventää Lahtiranta.
Merkittäviä tuloksia ja jatkokehittelyä
Puolen vuoden kokemukset ja tulokset ovat olleet niin merkittäviä, että toimintatavasta pyritään tekemään kansallinen ja jopa kansainvälinen käytäntö.
– Toiminta pyritään vakiinnuttamaan ja laajentamaan myös muille sairaalan toimialoille. Jos hanke saa jatkoa, toivoisimme voivamme laajentaa yhteistyötä myös Turun ammattikorkeakoulun suuntaan, pohtii Lahtiranta.
Päätökset hankkeen jatkosta saataneen tulevan syksyn aikana.
Hankkeen oppeja toivotaan myös voitavan levittää yliopistosairaalaympäristöstä esimerkiksi kaupungin hyvinvointitoimialalle tai yksityiselle sektorille.
– Näemme toiminnalla potentiaalia myös koulutusvientituotteeksi. Esimerkiksi delegaatio Uppsalan innovaatiokeskuksesta (Uppsala Innovation Centre, UIC) oli tutustumassa toimintaan ja vastaanotto kansainvälisten vieraiden keskuudessa oli positiivinen, Lahtiranta kertoo.
Ensimmäiseltä kartoituskierrokselta haaviin tarttui 30 eteenpäin vietyä tarvetta, joista 10 liittyi tietotekniikkaan, muut esimerkiksi logistisiin ratkaisuihin ja osaston toiminnan ohjaukseen. Hankkeen toiminta on jo synnyttänyt uusia innovaatioita, tuotemuutoksia ja keksintöilmoituksia
Osa havaituista tarpeista jää välineiksi sairaalan toiminnan sisäiseen kehittämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi ergonomiaan ja tilasuunnitteluun liittyvät huomiot.
Yliopistosairaalat innovaatioalustoina -hanketta koordinoi Turku Science Park Oy ja siihen osallistuvat Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hanke on osa kestävän kaupunkikehityksen strategiaa (6Aika). Sen rahoituksesta vastaavat Euroopan Aluekehitysrahasto (EAKR) ja Uudenmaan liitto.
Teksti ja kuvat: Tilda Junko
Nostokuva: Hanna Oksanen