Yliopistosäätiöltä yli miljoona tutkimukseen
Yhteensä 334 Turun yliopiston tutkijaa, opettajaa ja jatko-opiskelijaa on saanut Turun Yliopistosäätiön apurahan. Yhteensä jaettava summa oli hieman yli miljoona euroa. Apurahoina jaettiin säätiön saamien lahjoitusten tuotto. Snellmanin päivän juhlassa korostui tieteen merkitys tuottaa tutkittua tietoa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi.
Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki jakoi Turun yliopistosäätiön apurahat Joonas Norrille (kesk.), Sami Torssoselle ja muille juhlaan saapuneille tutkijoille.
Vuosittain jaettavat apurahat ovat Yliopistosäätiön yleisrahaston sekä säätiön hallinnoimien 67 nimikkorahaston tuottoja. Nyt jaetuista varoista yli puolet myönnettiin nuorten eli alle 35-vuotiaiden tutkijoiden väitöskirjatyöskentelyyn. Toinen puoli ohjattiin tutkimusmäärärahoina yksittäisille tutkijoille ja tutkimusryhmille sekä matkamäärärahoina.
– Hakemusten määrä ylitti ensimmäisen kerran tuhat kappaletta, joten valitettavan moni hyvä hakija jäi ilman apurahaa, sanoo asiantuntijaryhmän puheenjohtaja ja säätiön hallituksen jäsen, vararehtori Riitta Pyykkö.
Kevään apurahansaajien tutkimusaiheiden kirjo on laaja. Kiitospuheenvuoron pitänyt oikeustieteiden maisteri Joonas Norr tekee apurahan turvin väitöstukimustaan perusoikeuksista ja kohtuudesta sopimusoikeudessa. Norrin mukaan apuraha merkitsee paitsi toimeentuloa myös arvioijien tunnustusta siitä, että on valinnut aiheen, jolla on laajempaa mielenkiintoa.
– Rahoituksen saamisesta käydään niin kovaa kilpaa, että ilman rahoitusta jäi monia hyviä hakemuksia. Me apurahan saaneet olemme etuoikeutettuja. Monipuoliset rahoitusmahdollisuudet ovat vapaan tieteen elinehto, Norr totesi.
Turun Yliopistosäätiön valtuuskunnan varapuheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen totesikin, että apurahan ovat mahdollistaneet lukuisat lahjoitukset, testamentit ja keräykset, joiden tuosta saatettiin tänä vuonna jakaa reilu miljoona euroa. Tuen laajentaminen edellyttäisi uusi lahjoituksia.
Yliopiston tekemä yhteistyö nousi keskiöön Snellmanin päivän johdossa. Niin Aino-Maija Luukkonen (vas.) kuin Kari Vainio (toinen oik.) ja Kalervo Väänänen (kolmas oik.) esittivät toiveen, jonka voi kiteyttää yhteistyön aikakaudeksi.
"Tutkijat mukaan someen"
Juhlapuheen pitänyt Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio muistutti tutkitun tiedon merkityksestä sananvapauden juhlavuonna. Hän korosti median vastuuta sen tuodessa esille eri näkemyksiä. Kritiikki kohdistui tapaan, jossa tuodaan esille kaksi vastakkaista mielipidettä tasaveroisina, vaikka vain toinen pohjaa tutkittuun tietoon, toinen mielipiteeseen.
– Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden levittää faktoihin vedoten minkälaisia tietoja vain. Siksi onkin tärkeää, että sosiaalisessa mediassa on mukana asiantuntijoita. Esimerkkinä voin mainita Juhani Knuutin, joka käy blogissaan mutu-tietoa vastaan ja kumoaa epätosia vahvoja väitteitä, Vainio totesi viitaten PET-keskuksen johtajan Turun Sanomissa pitämään blogiin, joka kerää parhaimmillaan 30 000 lukijaa.
Vainio siteerasi Knuutia todeten, että todistustaakka on aina väitteen esittäjällä, ei sen kyseenalaistajalla.
Bengtskärin kolmikolle kiitosta
Merkittävä panos Bengtskärin kukoistukseen on ollut kolmen henkilön vetovastuulla. Säätiö palkitsikin Vuoden vapaaehtoistyöntekijänä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen varajohtajana Bengtskärin kunnostusurakan alkuun saattaneen ja nyt majakan kunnossapidossa eläkeläisenä auttavan Heimo Välimäen (kuvassa oik.). Vuoden yhteistyökumppanina palkittiin Bengtskärin majakalla yritystoimintaa pyörittävät Paula ja Per Wilson.