Yliopistopedagogiikan yksikön kurssit päätökseen: ideoita omaan opetukseen ja laaja-alaiseen koulutuksen kehittämiseen

Peruskurssilla keskiössä oman opetuksen kehittämishanke

Yliopistopedagogiikan perusteet (10 op) -kurssi toteutettiin nyt 20. kerran. Kurssilla on seminaareja, pienryhmätyöskentelyä sekä omaan opetukseen liittyvä kehittämishanke, johon oppiminen nivotaan. Koulutuksen päätösseminaarissa käydyssä arviointikeskustelussa osallistujat kokivat kehittämishankkeeseen ankkuroituvan oppimisen hyvin mielekkäänä tapana, sillä näin oppimisen voi heti viedä käytäntöön.  Omaa oppimistaan eräs opettajanuransa alkutaipaleella oleva osallistuja kuvaili "valtavana muutoksena, nollasta sataan!" Oman oppimisensa lisäksi osallistujat pitivät mielenkiintoisena sitä, että koulutuksen pienryhmässä, jossa kehittämishanketta työstetään, näkee hyvin myös muissa osallistujissa ja heidän ajattelussaan tapahtuvan muutoksen. Erittäin tärkeänä osallistujat näkivät myös sen, että "koulutuksen aikana on voinut semiformaalisti keskustella muiden osallistujien kanssa", kuten yksi osallistuja koulutuksen antia arviointikeskustelussa kuvaili. Päätösseminaarissa keskusteltiin runsaasti muun muassa siitä, miten koulutuksessa tehtyä opettajien vastavuoroista vierailua toistensa luennoilla ja vierailusta käytävää palautekeskustelua voisi hyödyntää omassa oppiaineessa.

Opetusyhteistyö innostaa

Yliopistopedagogiikka 2 (15 op) syventää perusopinnoissa hankittuja oppeja. Keskiössä ovat edelleen linjakas opetus ja sen joustava toteuttaminen erilaisissa opetustilanteissa. Opiskelu tapahtuu paljolti osallistujien opintopiireissä. Opinnot sisältävät paljon valinnaisuutta, jolloin jokainen voi paneutua itseään eniten kiinnostaviin aihepiireihin. Koulutukseen osallistujat näkevät tämän "eriyttämisen" toisaalta hyvänä, mutta sen seurauksena koulutusryhmästä ei muodostu kovin tiivistä. Koulutuksen aikana pidetään harjoitusluento 2–3 hengen ryhmissä. Tätä osallistujat pitävät erittäin mielekkäänä ja innostavana tapana: "Esityksen pitäminen oli innostavaa, koska ryhmänä asia rullaa, kun on yhteinen tavoite. Pidimme yhdessä esittämisestä siksikin, että yksin opettaminen on liian yleistä ja lähinnä yliopiston resurssipulan sanelema ratkaisu. Kaiken kaikkiaan koimme ryhmätyöskentelyn onnistuneeksi ja antoisaksi toiminnaksi, josta saimme uusia ideoita opettamiseen ja opetuksen suunnitteluun."

Koulutuksen johtaminen nousussa

Yliopistopedagogiikka 3 (35 op) -kokonaisuuteen osallistuvat saavat laaja-alaisen opettajakelpoisuuden. Opinnot käynnistyvät joka toinen vuosi, seuraavan kerran vuodenvaihteessa. Tänä keväänä opintonsa sai päätökseen neljäs "vuosikurssi". Tällä kertaa tavallista useammalla lopullinen valmistuminen venyy syksyyn esimerkiksi tutkielman viimeistelyn tai ulkomailla tapahtuvan opetusharjoittelun käytännön järjestelyjen vuoksi.

Koulutuksen johtaminen oli ensimmäistä kertaa mukana koulutuksen sisältönä. Aikaisemminkin johtamista on käsitelty, mutta silloin yleisesti akateemisena johtamisena. Koulutuksen johtaminen ja johtajien kouluttaminen ovat nousemassa aikaisempaa enemmän esille keinona vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen. Yksittäisten opettajien kouluttaminen on tärkeää, mutta se ei riitä, mikäli halutaan systemaattisia laaja-alaisia vaikutuksia koko tutkinnon tai opintokokonaisuuksien tasolla. Koulutukseen osallistujat kokivat palautteissaan sekä sisällöllisesti että symbolisesti erittäin tärkeäksi sen, että seminaareissa oli yhtenä puhujana koulutuksesta vastaava vararehtori Riitta Pyykkö. Koulutuksen johtamisen ajankohtaisuutta kuvaa se, että tulevana syksynä aihe on esillä useissa työpajoissa ja teemaryhmissä niin valtakunnallisilla Peda-forum-päivillä Jyväskylässä kuin opintohallinnon yhteen keräävillä opintoasiainpäivillä Turussa.  

Koulutuksen yhdestä keskeisestä annista osallistujat olivat itsekin hieman yllättäneitä.  Opiskelijalähtöisyyttä on nostettu säännöllisesti esille jo yliopistopedagogiikan peruskurssista lähtien, joten se oli osallistujille jo tutulta vaikuttava asia. Koulutuksen eri elementit ja muun muassa harjoittelu niin omassa työssä kuin sen ulkopuolellakin eri koulutusasteilla avasi ja konkretisoi opiskelijalähtöisyyttä uudella tavalla.

Koulutuksessa työstettyjä tutkielmia esiteltiin nyt ensimmäistä kertaa yliopiston Pedagogisilla messuilla. Tätä pidettiin hyvänä keinona tuoda opettajien kokemukset tuoreeltaan koko yliopistoyhteisön käyttöön. Punnittujen pedagogisten näkökulmien tuominen entistä enemmän mukaan opetuksesta käytäviin keskusteluihin yliopistoyhteisön erilaisissa tehtävissä ja koulutettujen opettajien hyödyntäminen olivat koulutuksen päätösseminaarissa vahvasti esillä myös koulutuksen alumnien, professori Petriina Paturin ja yliopistonlehtori Elina Valovirran, puheenvuoroissa.

 

Laaja-alaisen opettajan kelpoisuuden suorittaneet kurssilaiset yliopistopedagogiikan yksikön vastuukouluttajat päätösseminaarissa 1.6.2016. Kuvassa edestä vasemmalta: Erika Österholm, Johanna Jokinen, Sylvia Ylinen-Rauscher, Kaisa Linderborg, Sanna Soini, Essi Saru, Päivi Poijärvi-Virta, Maija Vähämäki, Nina Haltia, Katariina Heikkilä, Mari Murtonen (kouluttaja), Hanna Nori (kouluttaja) ja Anu Salminen. Miehet vasemmalta: Petri Sainio, Antti Aine, Jussi Lehtonen, Vesa Partanen, Tomi Streng ja Matti Lappalainen (kouluttaja). Kuvasta puuttuvat Stefan Emet ja Janne Salminen.

Lisätietoja yliopistopedagogiikkakoulutuksista:

• Yliopistopedagogiikka 1 (10 op): haku opintoihin käynnissä, pä​​ättyy 2.9.klo 15.00
• Yliopistopedagogiikka 2 (15 op): hakuaika päättynyt
• Yliopistopedagogiikka 3 (35 op): haku käynnistyy loppusyksyllä​​
• yliopistopedagogiikan yksikkö​​​
• lääketieteellisessä tiedekunnassa pedagogisia opintoja tarjoaa tiedekunnan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikkö TUTKE

Teksti: Matti Lappalainen

Kuva: Anita Hartikainen