Yliopiston johtama suurhanke tähyää Itämeren ravinnekuorman reaaliaikaiseen mittaamiseen
Lokakuun alussa käynnistyneessä Euroopan komission 7. puiteohjelman rahoittamassa Baltic Flows -projektissa tutkimuslaitokset, julkiset toimijat ja yritykset laativat kansainvälisenä yhteistyönä uuden yhteistoimintasuunnitelman laajamittaisen, reaaliaikaisen veden laadun monitoroinnin toteuttamiseksi Itämeren alueella.
Turun yliopiston koordinoiman projektin budjetti vuosille 2013–2016 on noin kolme miljoonaa euroa. Projektissa laaditaan yhteistoimintasuunnitelma Itämeren veden monitoroinnille ja kaupunkialueiden tulvaveden hallinnalle. Suunnitelma tulee muun muassa Euroopan komission käyttöön ja tarkoituksena on, että projektin tuloksia hyödynnetään myös Euroopan muissa vesistöissä.
– Projektissa ei luoda uutta teknologiaa vaan pohja, jonka päälle alan tutkimusprojekteja voidaan jatkossa rakentaa, tutkimuspäällikkö Tuomas Valtonen Turun yliopiston innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -keskuksesta kertoo.
Tavoitteena vesistöpäästöjen luotettava mittaaminen
Itämeren rannikkovaltiot ovat juuri sitoutuneet vähentämään Itämereen päätyvien ravinteiden ja muiden päästöjen määrää merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden saavuttamisessa vesistöpäästöjen luotettava mittaaminen on keskeisessä asemassa.
– Itämerta rasittavat erityisesti maatalouden ravinnepäästöt sekä päästöt kaupungeissa, jotka tulva-aikoina laskevat jätevesiä vesistöihin ohi puhdistuksen. Nykyisin Itämeren päästöjä voidaan arvioida lähinnä väkimäärän perusteella, koska tarkkaa monitorointia ja raportointia ei laajassa mittakaavassa vielä ole, Valtonen sanoo.
Tavoitteena on se, että tulevaisuudessa virtaavasta vedestä saataisiin kattavan mittalaiteverkoston avulla reaaliaikaisia ravinnetasotietoja, mikä mahdollistaisi todellisen kuormituksen seuraamisen pitkälläkin aikavälillä.
– Mittaus on suoritettava virtaavasta vedestä, jotta ongelmat havaitaan jo ennen niiden päätymistä mereen.
Mukana laaja kumppaniverkosto
Hankkeessa laadittava yhteistoimintasuunnitelma tehdään laajana kansainvälisenä yhteistyönä.
– Mukana on 16 organisaatiota Suomesta, Ruotsista, Virosta, Latviasta ja Saksasta. Kumppanimme Iso-Britanniasta puolestaan kartoittaa eurooppalaisen veden monitoroinnin osaamisen vientimahdollisuuksia Kaukoitään, missä vesistöjen saastuminen teollistumisen myötä muodostaa yhä kasvavan haasteen.
Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin pk-yritysten osaamisen hyödyntäminen ja uuden vientipotentiaalin löytäminen.
– Jokaiselta alueelta on mukana yksi pk-yritys tai yrityssektoria edustava osapuoli, Valtonen kertoo.
Teksti: Jussi Matikainen
Kuva: Martin Liebermann