Turun yliopistosta valmistuu vuosittain noin 3 500 asiantuntijaa. Monille oma alma mater on toinen henkinen koti, joka ei lähde mielestä kulumallakaan. Vierailukeskus Joessa kokoontui huhtikuun alussa 70-luvun opiskelijoita talkoovoimin pyöritettävään seminaariin, joka keskittyi tieteeseen, elinkeinoelämään ja rehtiin nostalgiaan.
Mikael Zewi on suuren metalliyrityksen entinen aluepäällikkö ja Turun yliopiston kasvatti. Viittä kieltä taitava maailmankansalainen on aina ollut kiinnostunut menneisyydestä ja varsinkin paikallishistoriasta.
– Ennen Turun yliopistoa kävin kouluni Aurajoen yhteiskoulussa. Kun jo nykyisin lakkautetun koulun historiikkia alettiin suunnitella, ilmoittauduin heti mukaan historiatyöryhmään ja päädyinkin lopulta sen puheenjohtajaksi, Zewi kertaa.
Kun historiikkia kirjoitettiin, Zewi törmäsi toistuvasti tuttuun nimeen, Lehmijokeen. Opiskellessaan 1970-luvulla taloustiedettä Turun yliopistossa Zewin opiskelijaporukkaan kuului eräs Ulla Lehmijoki. Voisiko kyse olla samasta henkilöstä, Zewi pohti. Onko todella niin, että hänen opiskelutoverinsa olisi myös käynyt samaa yhteiskoulua?
Zewi otti asian selvittääkseen. Muutamien yhteydenottojen jälkeen selvisi, että samasta suvusta oli kyse, mutta Aurajoen yhteiskoulua kävikin Ullan tytär Maiju, nykyisin Lehmijoki-Gardner, joka työskentelee Baltimoren yliopistossa.
– Selvitystyön jälkeen Mikael otti minuun yhteyttä ja vieraili vaimoineen luonamme Espoossa. Jälleennäkemisen riemusta aloimme heti miettiä, miten saisimme pidettyä paremmin yhteyttä meidän vanhoihin opiskelukavereihin, Lehmijoki sanoo.
Zewi ja Lehmijoki ideoivat yhdessä alumnihenkisen seminaarin, joka muutaman vuoden välein kokoaisi yhteen heidän vanhoja sosiaalipolitiikan ja taloustieteen kurssitovereitaan.
Opiskelu innostavaa sähköisellä 70-luvulla
Tarkkaavaisempi lukija saattaa ihmetellä, miksi juuri taloustieteen ja sosiaalipolitiikan entiset opiskelijat tahtovat tavata toisiaan – sosiaalipolitiikan oppiainehan on eri tiedekunnassakin kuin taloustieteen laitos! Näin ei kuitenkaan ollut vielä 70-luvulla.
– Molemmat olivat siihen aikaan yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Sosiaalipolitiikka ja taloustiede olivat ainakin silloin todella tiiviisti kytkeytyneitä toisiinsa, Zewi muistelee.
Millaista Turussa sitten oli opiskella 70-luvulla?
– Se oli valtavan opiskelijakuohunnan aikaa ja Turussakin oli paljon liikehdintää. Vaikka yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa koettiin näissä ehkä isoimmat aallot, emme kokeneet tästä suurtakaan ristiriitaa. Totta kai joistain asioista taitettiin peistä, mutta se ei mennyt ikinä yli. Nuorison voimaantuminen oli ja on yhä hirveän positiivinen asia, Lehmijoki sanoo.
– Opiskeluaikoja tulee tietysti muisteltua paljon näissä kokoontumisissa. Ajan henki oli aidosti jännittävä ja monet opettajat olivat nuoria ja innostuneita, Zewi lisää.
Lehmijoki ja Zewi luettelevat liudan oman aikansa opettajia: ”Salavuo oli opiskelijaystävällinen ja särmikäs, Vuorela oli huippumatemaatikko. Ja mikäs sen yhden nimi nyt olikaan?”
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen dosentti Lehmijoki muistelee, että heidän aikanaan taloustiede muuttui entistä matemaattisemmaksi oppiaineeksi.
– Se oli yllättävän tekninen linja verrattuna muihin, Lehmijoki sanoo.
– Nashin peliteoria tunkeutui myös meidän opintoihin. Siihen saakka taloustiede oli enemmän kieleen ja argumentaatioon kallellaan, Zewi pohtii.
Ajankohtaisia katsauksia maailman ja Suomen tilaan
Zewi ja Lehmijoki järjestivät huhtikuussa Turussa jo kolmannen seminaarin kurssitovereilleen osana kuusihenkistä toimikuntaa, johon kuuluivat lisäksi Maija Kyttä, Anneli Zewi, Henri Wibom sekä Ismo Söderling. Ensimmäinen seminaari pidettiin kuutisen vuotta sitten myös Turussa, ja välissä käytiin Helsingissä. Seuraavaksi suunnitteilla on kokoontuminen Tampereella vuonna 2021.
Lehmijoen mukaan jo eläkkeelle siirtyneelle porukalle on tärkeää pysyä mukana maailman kehityksessä. Turussa vierailukeskus Joessa järjestetyssä seminaarissa kuultiinkin ajankohtaisia puheenvuoroja maailmantaloudesta, sotesta ja pk-yrityksistä.
Yksi Zewin ja Lehmijoen vanhoista opettajista oli sittemmin Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen professoriksi noussut, nykyisin emerituksen statusta nauttiva Paavo Okko.
– Paavo piti meille jotain luentoja jo 1970-luvulla vierailevana luennoitsijana. Aikamme opettajia on enää vähän jäljellä ja halusimme seminaariin tutut kasvot puhumaan, Lehmijoki sanoo.
Seminaarin pääpuhujaksi kutsuttu Okko esitelmöi tilaisuudessa maailmantalouden tilasta ja Suomen asemasta globaalissa markkinataloudessa.
– Yksinkertaistaen Trump kuvittelee, että suojaamalla tulleilla kotimaista tuotantoa amerikkalaisten työllisyys ja elintaso kasvavat, Okko sanoi.
Professori kertoi Yhdysvaltojen korottaneen jo kymmenen prosenttia Kiinan tuonnin tulleja. Kiinan tuonti vastaa noin puolet kaikesta USA:n tuonnista.
– Nyt kannattaa hartaasti toivoa, ettei Trump nosta tulleja 25 prosentin tasolle. Jos näin tehdään autoteollisuudelle, ei ole mitenkään mahdollista, etteikö se vaikuttaisi merkittävästi myös Uudenkaupungin vientiin, Okko sanoi.
Vierailukeskus Joessa 4.4.2019 järjestetyn seminaarin isäntänä toimi Turku Science Parkin toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen. Turun kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo esitelmöi Varsinais-Suomen sote-uudistuksen nykytilasta ja Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Hanna Munter puhui PK-yritysten merkityksestä Suomessa.
