Yliopisto esittää kansallista paikkatietokeskusta Turkuun
26.04.2013
Turun yliopisto on esittänyt uuden kansallisen paikkatietokeskuksen sijoittamista Turkuun. Uuden keskuksen luominen on osa valtioneuvoston laajempaa tutkimuslaitosten kokonaisuudistusta. Valtioneuvoston periaatepäätöstä odotetaan vielä kevään aikana.
Varsinais-Suomessa luotiin ensimmäinen alueellinen paikkatiedon infrastruktuuri. Netissä kaikkien nähtävillä oleva Lounaispaikka paljastaa, minkälaista tietoa paikkatieto on.
– Valtio kehittää sektoritutkimuslaitostensa rakennetta. Yksi osa siitä olisi paikkatietokeskuksen perustaminen yhdistämällä osia eri sektorilaitoksista. Turun yliopiston on ehdottanut, että paikkatietokeskus sijoitettaisiin Turkuun, yliopiston suunnittelupäällikkö Markku Sutinen sanoo.
Kokonaisuudistusta muutama vuosi sitten valmistellut työryhmä esitti Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamista vuonna 2014. Se tapahtuisi fuusioimalla geodeettinen laitos, maanmittaushallituksen paikkatieto- ja ilmakuvatoiminnot, Suomen ympäristökeskuksen paikkatietotutkimus ja geoinformatiikka sekä mahdollisesti puolustusvoimien topografiatoiminnot.
– Turku olisi luontainen paikka, sillä Varsinais-Suomeen perustettu alueellinen paikkatietopalvelu Lounaispaikka oli ensimmäinen Suomessa ja meillä on vahvaa alan tutkimusta ja osaamista. Turun yliopisto on tällä alalla aivan uraauurtava, Sutinen sanoo.
Valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntijan Sari Löytökorven mukaan asian päätösaikataulu on vielä avoinna. Valtioneuvoston arvioidaan kutienkin tekevän periaatepäätös asiassa vielä kevään aikana.
Tietoja vasta opitaan käyttämään
Monilla aloilla mietitään kiivaasti, mikä merkitys on sijaintiin perustuvalla tiedolla, miten paikkatietoa voidaan hyödyntää ja miten paikkatieto voisi konkreettisesti parantaa vaikkapa terveydenhuollon toimintaa ja vastetta yhteiskunnan tarpeisiin.
– Muutama vuosi sitten Turun sairaanhoitopiirin vetämässä asiantuntijatyöryhmässä mietimme esimerkiksi paikkatiedon hyödyntämistä ambulanssien optimaalisessa sijoittelussa, Käyhkö sanoo.
Turussa jo vahvaa tutkimusta
Turun yliopistossa tehdään paikkatietoalan soveltavaa tutkimusta lähes kaikissa tiedekunnissa.
Turun yliopistossa paikkatietotutkimus on erityisen vahvaa matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, maantieteen ja geologian, ja biologian laitoksilla ja kauppakorkeakoulussa talousmaantieteessä.
– Paikkatiedon avulla mukaan saadaan aluenäkökulma, kun tarkastellaan esimerkiksi kuluttajien käyttäytymistä ja palvelujen saavutettavuutta. Kun muissa yliopistoissa on tutkittu lähinnä yksittäisiä kauppoja, me olemme tehneet liikepaikkasuunnitelmia, talousmaantieteen yliopisto-opettaja Anna-Maija Kohijoki sanoo.
Maantieteen yliopistonlehtori Niina Käyhkö luettelee hetkessä pitkän listan paikkatietoon perustuvia tutkimuksia: rantaympäristöjen tutkimus, Itämeren veden laatu ja muutokset, metsäekosysteemien dynamiikka, maiseman ja maankäytön muutostutkimukset, valuma-alueiden ja virtavesien tutkimus, tulvien ennustaminen, ilmastonmuutoksen mallintaminen, kaupunkien sosiaalinen erilaistuminen.
– Turun yliopiston vahvuus on se, että meillä paikkatietotutkimus on vahvasti integroitunut koko yliopiston tutkimustoimintaan. Humanistisissa tieteissä paikkatietoa käytetään esimerkiksi historiassa sekä arkeologiassa ja maisematutkimuksessa. Kaupunkitutkimuksessa paikkatieto on mitä kiehtovin tapa tutkia ihmisen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia, ja lääketieteessä paikkatiedon käyttömahdollisuudet ovat erittäin lupaavia, Käyhkö sanoo.
Paikkatietotutkimuksella on Turun yliopistossa vuosikymmenien perinteet erityisesti maantiessä, jossa tilan ja paikan kytkeminen luonnon ja ihmisen tutkimiseen on tieteenalan ydintä. Toden teolla siihen on satsattu viimeiset 10-15 vuotta niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa koko yliopiston laajuisesti.
Turun yliopistossa paikkatietotutkimus on erityisen vahvaa matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, maantieteen ja geologian, ja biologian laitoksilla ja kauppakorkeakoulussa talousmaantieteessä.
– Paikkatiedon avulla mukaan saadaan aluenäkökulma, kun tarkastellaan esimerkiksi kuluttajien käyttäytymistä ja palvelujen saavutettavuutta. Kun muissa yliopistoissa on tutkittu lähinnä yksittäisiä kauppoja, me olemme tehneet liikepaikkasuunnitelmia, talousmaantieteen yliopisto-opettaja Anna-Maija Kohijoki sanoo.
Maantieteen yliopistonlehtori Niina Käyhkö luettelee hetkessä pitkän listan paikkatietoon perustuvia tutkimuksia: rantaympäristöjen tutkimus, Itämeren veden laatu ja muutokset, metsäekosysteemien dynamiikka, maiseman ja maankäytön muutostutkimukset, valuma-alueiden ja virtavesien tutkimus, tulvien ennustaminen, ilmastonmuutoksen mallintaminen, kaupunkien sosiaalinen erilaistuminen.
– Turun yliopiston vahvuus on se, että meillä paikkatietotutkimus on vahvasti integroitunut koko yliopiston tutkimustoimintaan. Humanistisissa tieteissä paikkatietoa käytetään esimerkiksi historiassa sekä arkeologiassa ja maisematutkimuksessa. Kaupunkitutkimuksessa paikkatieto on mitä kiehtovin tapa tutkia ihmisen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia, ja lääketieteessä paikkatiedon käyttömahdollisuudet ovat erittäin lupaavia, Käyhkö sanoo.
Paikkatietotutkimuksella on Turun yliopistossa vuosikymmenien perinteet erityisesti maantiessä, jossa tilan ja paikan kytkeminen luonnon ja ihmisen tutkimiseen on tieteenalan ydintä. Toden teolla siihen on satsattu viimeiset 10-15 vuotta niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa koko yliopiston laajuisesti.
Erja Hyytiäinen