Vihapuheen ja vastakkainasettelun historiaa selvittänyt Vihan pitkät jäljet -hanke on vuoden 2018 humanistiteko
Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on myöntänyt vuoden humanistiteko -kunniamaininnan Suomen Kulttuurirahaston rahoittamalle Argumenta-hankkeelle Vihan pitkät jäljet. Kaksivuotisessa hankkeessa selvitettiin vihapuheen, polemiikin ja vastakkainasettelun kulttuurisia juuria ja kielellisiä käytäntöjä. Vuoden humanistitohtoriksi valittiin yleisen historian alalta väitellyt Aleksi Huhta. Kunniamaininnat julkistettiin Humanistipäivä-tapahtumassa, jossa myös pohdittiin humanismin merkitystä yhteiskunnassa.
Humanistinen tiedekunta antaa vuosittain vuoden humanistiteko -kunniamaininnan, jolla tuodaan esille henkilö, yhteisö tai toimenpide, joka edistää humanistisia arvoja ja toimintatapaa. Humanistiteko valitaan yleisöltä tulleiden ehdotusten perusteella.
– Vihan pitkät jäljet -hanke yhdisti hienolla tavalla eri alojen tutkijoita ja muita yhteiskunnallisia toimijoita ja synnytti näin uutta ymmärrystä vihasta ja vihapuheesta ja niiden historiasta. Hanke on malliesimerkki siitä, miten humanistit voivat vaikuttaa myönteisesti yhteiskunnan kehitykseen, humanistisen tiedekunnan dekaani Jaakko Suominen sanoo.
Hankkeessa lähestyttiin ajankohtaisia kysymyksiä vihan ja kaunan vaikutuksista yhteiskuntaan asettamalla ne historialliseen perspektiiviin. Hankkeen työpajoissa aiheeseen pureutuivat eri alojen tutkijoiden lisäksi yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten poliitikkojen, viranomaisten, toimittajien, taiteilijoiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia.
– Nostimme esiin vainotapauksia niin antiikista, keskiajalta kuin uuden ajan alustakin ja pohdimme, mitä opittavaa niistä olisi nykypäivän tilanteessa. Esimodernia maailmaa tarkastelemalla voidaan havaita, miten vihan ja vainon leviäminen voivat muuttaa kokonaisia yhteiskuntia, hankkeen johtaja, kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen kertoo.
Hankkeen tulokset julkaistiin verkossa kaikkien ulottuvilla olevana, vapaasti käytettävänä kirjana ja selainpelinä
– Halusimme laatia konkreettisia työkaluja perättömien ennakkoluulojen lievittämiseen, sekä sen ymmärtämiseen, mistä ennakkoluulot kumpuavat, miten ne kehittyvät ja miten niihin voidaan reagoida, Kaartinen sanoo.
Vihan pitkät jäljet -hankkeen työryhmä: Karoliina Sjö (vas.), Matti Peikola, Marjo Kaartinen, Reima Välimäki ja Mari-Liisa Varila. Kuvasta puuttuu työryhmän jäsen Hanna Salmi.
Aleksi Huhta on vuoden 2018 humanistitohtori
Vuoden humanistitohtorin valitsi emeritaprofessori Liisa Steinby. Tunnustuksen sai Aleksi Huhta, joka tarkasteli yleisen historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan amerikansuomalaisen työväenliikkeen suhtautumista rasismiin ja rotuajatteluun 1900-luvun alkuvuosista 1930-luvun loppuun ulottuvalla ajanjaksolla.
– Huhdan väitöskirja on erinomaisesti kirjoitettu, asian monimutkaisuutta kaihtamatta selkeästi etenevä teos, jossa teoreettinen keskustelu, historiallisen aineiston analyysi ja kirjoittajan kriittinen oma ajattelu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tekijä onnistuu pitämään samanaikaisesti näkyvissä ne suuret kuviot, joihin hänen tutkimuskysymyksensä liittyy – suomalainen siirtolaisuus Yhdysvalloissa, työväenliike, rotukysymys – ja konkreettisen historiallisen aineiston: suuri ja pieni näkyvät koko ajan toistensa läpi. Kuten parhaat historiantutkimukset, Huhdan tutkimus on täysipainoinen, uutta luova tutkimus, Steinby toteaa.
Perjantaina 26.4. järjestetyssä Humanistipäivä-tilaisuudessa tiedekunta palkitsi myös kaksi vuonna 2018 valmistunutta maisteria. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos valitsi vuoden humanistimaisteriksi Elina Vaahensalon, joka laati pro gradu -tutkielmansa Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman digitaalisen kulttuurin oppiaineessa otsikolla ”Minä, ne muut ja Suomi24. Toiseuttavan verkkokeskustelun määrittely ja tutkiminen”. Kieli- ja käännöstieteiden laitokselta vuoden humanistimaisteriksi valittiin Maria Pyykönen, jonka pro gradu -tutkielma ”Epistemic modality in written learner language in relation to educational and L1 background: a corpus-based study” valmistui englannin kielen oppiaineessa.
Vuoden 2018 humanistimaisterit Elina Vaahensalo (vas.) ja Maria Pyykönen sekä vuoden 2018 humanistitohtoriksi valittu Aleksi Huhta.
Työelämäprofessori Tiina Raevaara alusti viimeistä paikkaa myöten täyden Janus-salin yleisölle Humanistipäivän teemasta, humanismin merkityksestä yhteiskunnassa, ja totesi sen olevan yhteiskunnan ytimessä. Raevaara muistutti monitieteisen tutkimuksen välttämättömyydestä humanistien tehtävässä luoda sirpaleisesta tiedosta kokonaiskuvia ja parantaa ihmisten tieteenlukutaitoa. Hän myös kannusti humanisteja ottamaan rohkeasti asiantuntijalle kuuluva tila esimerkiksi mediassa.
Päivän teemaa ruodittiin myös paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin sitäkin, voisiko Turku nousta Suomen humanistiseksi keskukseksi. Panelistit vasemmalta oikealle: varadekaani, prof. Hanna Meretoja, prof. Matti Peikola, viestintäpäällikkö Pia Alvesalo (Sivistystyönantajat), tohtorikoulutettava Lotta Aarikka ja neuvonantaja Jarno Talvitie (Suomen Pankki). Alvesalo ja Talvitie ovat humanistisen tiedekunnan neuvottelukunnan jäseniä.
Tiedekunnan Hiiskuttua-verkkojulkaisu on uudistunut
Humanistipäivä-tapahtumassa julkistettiin myös uudistunut Hiiskuttua. Julkaisu on siirretty uudelle alustalle ja se on muuttunut kaksi kertaa vuodessa ilmestyvästä tuhdista lukupaketista pitkin vuotta päivittyväksi julkaisuksi. Kevään kuluessa blogityyppisten postausten lisäksi Hiiskutussa julkaistaan myös videoita ja podcasteja.
> Tutustu uudistuneeseen Hiiskuttuun
Teksti ja kuvat: Maria Vasenkari