Vierasta kieltä oppii puhumaan kuuntelemalla

​Vieraan kielen äänteiden opettelussa on perinteisesti luotettu kuuntelun ja toiston yhteispeliin. Turun yliopiston fonetiikan tutkijoiden ääntämisen oppimista kartoittavan tutkimushankkeen alustavat tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että pelkkä vieraan kielen kuuntelukin kehittää artikulaatiota.

– Kuuntelusta näyttää olevan selvää hyötyä puheen opettelussa. Nuoret puhuvat nykyään todella hyvää englantia, mihin varmasti vaikuttaa se, että he kuluttavat englanninkielistä kulttuuria esimerkiksi pelatessaan nettipelejä, toteaa fonetiikan dosentti Maija S. Peltola.

Turun yliopiston fonetiikan oppiaine järjestää 10.10.2014 kansainvälisen Plasticity III -symposiumin, jossa kerrotaan ihmisen oppimiskykyyn liittyvistä tuoreista tutkimustuloksista. Peltola puhuu tilaisuudessa iän ja kaksikielisyyden vaikutuksista kielen oppimiseen. Symposiumissa vierailee myös oppiaineen yhteistyölaboratorioiden tutkijoita: professori Laura Bosch Barcelonan yliopistosta ja professori Paul Iverson Lontoon yliopistosta.

– Tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla yhdellä kertaa uusinta uutta vieraan kielen oppimisen tutkimuksesta, lasten kielen oppimisesta sekä aivojen toiminnasta erilaisissa oppimistilanteissa. Kannattaa tulla kuulolle, sillä esiintyjät edustavat tutkimusalamme kansainvälistä kärkeä, Peltola vinkkaa.

Ikäihmiset hyödyntävät kokemusta oppiessaan uutta kieltä

Tarkastellessaan eri-ikäisten ihmisten kykyä oppia vieraita äänteitä, fonetiikan tutkijat yllättyivät siitä, kuinka nopeasti 60–70-vuotiaat kykenivät omaksumaan uuden kielen. Tutkijoiden oletuksena oli, että ikääntyneiden oppimiskyky olisi heikentynyt, mutta ikäihmiset oppivat uutta kieltä jopa 7–11-vuotiaita nopeammin.

– Alustavat tuloksemme vihjaavat, että seniorit hyödynsivät aikaisempia kokemuksia opetellessaan uutta, mikä paransi oppimistuloksia. Tämä on hieno tulos, sillä kyky oppia nopeasti osoittaa, että hieman vanhemmillakin on hyvät edellytykset pärjätä uusissa tilanteissa, Peltola sanoo.

Vieraan kielen äänteitä opetellessaan alakoululaiset sopeutuvat uuteen tilanteeseen nopeasti ja noudattavat ohjeita tarkasti. 18–40-vuotiaat aikuiset sen sijaan kykenevät jo hyödyntämään elämänkokemustaan, mutta osaavat myös sopeutua uusiin tilanteisiin helposti.

– Nuoret aikuiset ovat kuin koneita ja he oppivat kaiken hetkessä. He kykenevät hyödyntämään kaikkia keinoja ja ovat siksi nopeita oppimaan, Peltola kertoo.

Kielilaboratorioita eri puolille maailmaa

Fonetiikan tutkijat ovat tehneet yhteistyötä Barcelonan ja Lontoon yliopistojen tutkijoiden kanssa, mikä on mahdollistanut vertailevan tutkimuksen eri kielten välillä. Englantia, espanjaa ja suomea äidinkielenään puhuvia yhdistää ainakin taipumus unohtaa tutut äänteet, jos vastaan tulee jotain vierasta.

– Jos sanoissa on vierasperäisiä äänteitä, ne lausutaan liioitellut kummallisesti, eikä enää osata sanoa itselle tuttujakaan äänteitä. Esimerkiksi suomalainen saattaa sanoa probleemin sijaan brobleemi, kun hän ennakoi tulevaa vierasta äännettä, Peltola kertoo.

Kansainväliset yhteistyöverkostot kasvavat entisestään, sillä fonetiikan oppiaine solmii uudelleen sopimuksen kielen opetuksessa käytettäviä laitteita tuottavan Sanakon kanssa. Yritykseltä saatavat laitteet mahdollistavat sen, että tutkijat voivat perustaa kielilaboratorioita eri puolille maailmaa.

– Sopimus käynnistää eräänlaisen maailmanvalloitusprojektin. Haluaisin perustaa laboratoriot ainakin Malesiaan ja Kiinaan. Olisi kiinnostavaa tutkia myös espanjaa ja englantia puhuvia esimerkiksi Kaliforniassa ja ranskan- ja englanninkielisiä Montrealissa. Näin pääsisimme vertailemaan eri kieliä puhuvia kaksikielisiä, Peltola pohtii.

Jenni Valta
Etusivun kuva: PublicDomainPictures