Vero voisi kuihduttaa suomalaiset rahoitusmarkkinat

Rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa suunnitellaan EU-maissa. Kysyimme kansantaloustieteen yliassistentti Elias Oikariselta, mistä verossa oikein on kyse.

‒ Rahoitusmarkkinaverossa eli transaktioverossa jokaisesta määrätynlaisesta rahoitusmarkkinakaupasta, esimerkiksi osakekaupasta, velkakirjakaupasta, johdannaiskaupasta ja ehkä myös valuuttakaupasta, perittäisiin veroa samaan tapaan kuin Suomessa esimerkiksi asuntokaupoista varansiirtoveroa ‒ tosin huomattavasti pienemmällä prosentilla.

Veron käyttöönottoa argumentoidaan luonnollisesti sen tuotoilla, joita julkinen sektori kasvavine menoineen tarvitsee. Oikarisen mukaan mahdollisiin positiivisiin vaikutuksiin voitaisiin lukea myös veron rahoitusmarkkinoita rauhoittava vaikutus. Hän sanoo, että vero voisi vähentää spekulointia eli pyrkimystä ostaa halvalla ja myydä pikaisesti kalliimmalla.

‒ Spekuloijat etsivät alihinnoiteltuja kohteita tai sellaisia kohteita, joilta odottavat suurta arvonnousua lähitulevaisuudessa. Jos tämä vähenisi, voisi rahoitusmarkkinoilla ilmetä vähemmän hintojen heilahtelua sekä ylikuumenemisia ja kuplia. Tämä ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sillä spekuloijat saattavat myös pienentää vaihtelua rahoitusmarkkinoilla – ainakin joissain olosuhteissa.

Oikarinen antaa verotuottojen hyödyntämisestä esimerkin, jolla voitaisiin tasapainottaa rahoitusmarkkinoiden tyypillisen käyttäytymisen seurauksia.

‒ Rahoitusmarkkinatoimijoilta kerättävää veroa voitaisiin esimerkiksi sijoittaa rahastoon, jonka avulla taloutta tuettaisiin seuraavassa heilahteluiden aiheuttamassa kriisissä.

Välilliset vaikutukset koskisivat kaikkia

Oikarisen mukaan veron käyttöönotolla voisi olla kerrannaisia negatiivisia vaikutuksia. Hän sanoo, että esimerkiksi pelko rahoituskaupankäynnin siirtymisestä pois Suomesta on aiheellinen.

‒ Tästä on kokemusta Ruotsista 1980-luvulta, jolloin vastaavanlainen vero otettiin käyttöön suurin toivein. Seurauksena huomattava osa rahoitusmarkkinakaupasta siirtyi muualle eikä verojakaan kertynyt paljon. Lisäksi rahoitussektorilta hävisi paljon työpaikkoja.

Oikarinen toteaa, että vaikka työpaikat häviäisivät suoraan juuri rahoitussektorilta, vaikuttaisi työpaikkojen ja pääomavirtojen väheneminen Suomessa välillisesti kaikkiin suomalaisiin valtion talouden ja yleisen työmarkkinatilanteen kautta.

Tavallinen kansalainen saattaisi tosin nähdä työmarkkinoilla myös veron positiivisia vaikutuksia.

‒ Vero voisi heikentää talouden syklejä, mikä lisäisi turvaa työpaikkojen säilymisen näkökulmasta. Myös omaisuuden arvon heilahteleminen vähenisi, jos veron vaikutus olisi toivotunlaisesti rahoitusmarkkinoiden syklejä heikentävä.

Ulkopuolelle jäävät maat hyötyisivät

Pitäisikö vero siis ottaa Suomessa käyttöön vai ei?

‒ Mielestäni veroa ei kannata ottaa käyttöön, ellei sitä samalla oteta käyttöön hyvin laajalti eri maissa maailmanlaajuisesti. Mikäli tällainen sopimus saataisiin aikaan, voisi vero toimia halutulla tavalla. Pidän tätä tosin erittäin epätodennäköisenä ainakin lähitulevaisuudessa.

Oikarisen mukaan on selvää, että mikäli veron ottaisi käyttöön vain suhteellisen pieni määrä valtioita, kuihtuisivat Helsingin pörssi ja rahoitusmarkkinasektori Suomessa yleensäkin pienemmiksi.

‒ Pelkään pahoin, että jos mukana on vain kymmenen maata Euroopasta, suurin vaikutus olisi siinä, että rahoitusmarkkinasektori supistuisi merkittävästi veron käyttöönottavissa maissa ja ulkopuolelle jättäytyvät maat hyötyisivät.

Teksti: Taru Suhonen

Kuvat: Pedro Moura Pinheiro, Jussi Matikainen