Verkon kohtaamispaikoilla keskustelu yhteiskunnallisista asioista käy kiivaana
Sosiaalisessa mediassa käytävästä yhteiskunnallisesta keskustelusta tulee monelle mieleen lähinnä vihapuhe, valeuutisten leviäminen ja samanmielisten ”kuplat”. Sosiaalisen median palveluissa, digitaalisella agoralla, käydään kuitenkin hyvin monenlaisia keskusteluja. Tätä monipuolisuutta valotetaan hiljattain ilmestyneessä Discourse, Context & Media -lehden teemanumerossa The Digital Agora of Social Media, jossa tarkastellaan digitaalista yhteiskunnallista keskustelua kieli- ja viestintätieteiden näkökulmista.
Teemanumeron artikkeleja yhdistävä tekijä on – hieman yllättäen – ristiriitainen suhtautuminen ammattijournalismiin. Vaikka mediatalot eivät enää toimi julkisuuden portinvartijoina, niiden vaikutus näkyy monella tapaa tavallisten mediakäyttäjien keskusteluissa.
– Esimerkiksi teemanumeromme yhdessä artikkelissa tutkitaan, miten tietovuodoista uutisoidaan. Tietovuodot voidaan tuoda julki suoraan yleisölle, mutta ammattitoimittajien rakentama tarina on tärkeä tietojen tulkitsemisessa. Myös verkkolehtien keskustelupalstojen tutkimus kuvaa, että toimittajien uutisteksteihin valitsemat näkökulmat ja kielelliset valinnat muokkaavat uutisen kommentointia, yksi teemanumeron toimittajista, Turun yliopiston ranskan professori Marjut Johansson sanoo.
Tulokset osoittavat myös, että verkkokeskustelut antavat äänen sellaisille ihmisryhmille, joita ei tavallisesti kuulla julkisuudessa. Suomalaisten sanomalehtien kommenttipalstoilla keskustelevat esimerkiksi toimeentulotuen saajat eli köyhin väestönosa. Toimeentulotukeen usein liittyvä häpeä tai muut syyt eivät estä julkista keskustelua aiheesta, kun keskustelua voi käydä nimimerkin takaa.
Tunteenomaista ”kansan retoriikkaa”
Tulokset kertovat eripuraisten yleisöjen kohtaamisista.
– BBC:n keskustelupalstojen ja UKDebate-keskustelufoorumien tutkimus osoitti, että kun keskustelun aiheet koskevat maahanmuuttoa, verkossa voivat keskustella myös sellaiset ihmisryhmät, jotka muuten eivät kohtaa. Syntyperäisten brittien lisäksi näissä keskusteluissa on mukana esimerkiksi maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Paikallisen enemmistön ja vähemmistöryhmien välille syntyi konflikteja, mutta heitä yhdisti kriittinen näkemys journalistisesta mediasta, teemanumeron toimituskuntaan kuuluva tutkijatohtori Lotta Lehti Turun yliopistosta kertoo.
Brittiläisten keskustelupalstojen lisäksi teemanumeron artikkelit käsittelevät sanomalehtien kommenttiosioita muun muassa Helsingin Sanomista, Aamulehdestä, Turun Sanomista, ranskalaisesta Le Mondesta, New York Timesista ja israelilaiselta mediasivustolta NRG. Lisäksi artikkeleissa tarkastellaan The Guardianin uutisointia Wikileaks-sivuston kautta vuodetuista tiedoista ja yhden toimittajan Twitter-viestintää Kreikan lainakriisin käsittelyyn liittyvän EU-sopimusluonnoksen vuotaessa julkisuuteen. Yksi artikkeleista käsittelee Ranskan televisiossa esitettävän poliittisen keskusteluohjelman Des Paroles et Des Actes livetviittausta.
Teemanumeron toimittajat ovat Marjut Johansson (Turun yliopisto), Sonja Kleinke (Universität Heidelberg) ja Lotta Lehti (Turun yliopisto). Artikkelien kirjoittajat työskentelevät Iso-Britanniassa, Irlannissa, Israelissa, Ranskassa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa.
>> Discourse, Context & Media: The Digital Agora of Social Media
JM
Kuva: Gerd Altmann