Verkkotiedustelu voi tallata perusoikeuksien varpaille

​Perus- ja ihmisoikeuksiin erikoistunut valtiosääntötutkija on huolissaan. Eri puolilla Eurooppaa – myös meillä Suomessa – on käynnissä verkkovalvontaan liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Tyypillisesti ne kumpuavat terrorismin pelosta ja kansallisten tiedusteluorganisaatioiden vaatimuksista. Esimerkiksi Suomessa suojelupoliisi on julkisuudessa antanut ymmärtää, että olemme putoamassa kelkasta, koska tiedustelulainsäädäntömme ei ole ajan tasalla.

– Nähdäkseni emme ole takapajula, päinvastoin. Tämänhetkinen lainsäädäntömme kunnioittaa yksityiselämän suojaa ja perusoikeuksia. Siinäkään mielessä emme ole poikkeus, että itse asiassa vain neljässä EU:n jäsenmaassa on voimassa lainsäädäntö, joka sallii strategisen, laajamittaisen verkkotiedustelun, Juha Lavapuro sanoo.

Suomessa verkkotiedustelulakia ja siihen mahdollisesti liittyviä perustuslain muutoksia valmistellaan parlamentaarisessa valvonnassa kolmen ministeriön voimin. Tutkijan kritiikki kohdistuu siihen, että toteutuessaan laajamittainen massavalvonta saattaisi loukata yksityiselämän suojaa.

– Massavalvonnan ajatuksena on, että erilaisia sanalistoja hyväksikäyttäen tiedustelu kohdistetaan kaikkeen verkkoliikenteeseen ilman konkreettisesti henkilöityä rikosepäilyä. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti siihen, miten käytämme viestintävälineitä ja johtaa lopulta itsesensuuriin.

Lavapuro muistuttaa myös, että tutkimustulokset eivät anna näyttöä massavalvonnan hyödyistä. Esimerkiksi Pariisin terrori-iskuihin liittyvää tietoa olisi ollut ennalta saatavissa, mutta sitä ei löydetty ajoissa valtavasta datamäärästä.
Massavalvonnasta on tehty laaja yhteiseurooppalainen, monitieteellinen tutkimushanke. Hankkeen tulokset eivät puolla valvonnan käyttöönottoa.

– Tutkimustulosten mukaan elektroninen massavalvonta on paitsi oikeudellisesti ja moraalisesti kyseenalaista, myös tehotonta. Perinteisin tiedonhankintakeinoin saadaan täsmällisempää tietoa. Jos etsit neulaa heinäsuovasta, heinän määrän lisääminen ei suinkaan paranna löytämismahdollisuuksia, Lavapuro havainnollistaa.

Tutkimus vastaa digitalisoitumisen tuomiin haasteisiin

Oikeustieteellisessä tiedekunnassa Lavapuron läheinen kollega on professori Tuomas Mylly, joka johtaa immateriaalioikeuksiin keskittynyttä, tietoyhteiskunnan oikeutta koskevaa tutkimus- ja opetusaluetta. Lavapuron asiantuntemus täydentää hyvin tätä kokonaisuutta, johon kuuluu myös kansainvälinen Law and Information Society -maisteriohjelma.

– Tietosuojaan liittyvät kysymykset ovat nousemassa yhä keskeisempään rooliin. Tietosuojajuristeista on jo huutava pula, ja toisaalta maisteriohjelman kautta olemme saaneet myös erinomaisia ulkomaisia tohtorikoulutettavia.

Lavapuro kollegoineen haluaa luoda aihepiirin ympärille kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän tutkimuskeskittymän. Professori on haasteesta silminnähden innostunut.

– Digitalisoituminen on fakta, joka vaikuttaa elämäämme merkittävästi. Elinympäristömme digitalisoituminen on tehtävä tavalla, joka kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia. Tämä on yhteiskunnallinen haaste, johon vastaamiseen meidän tutkijoina on annettava oma panoksemme. 

Teksti: Jussi Matikainen
Kuvat: Gerd Altmann, Jussi Matikainen