Venäjän talouden tulevaisuus puhutti Gaidar Readings -konferenssissa

​Konferenssissa kysyttiin, pystyykö Venäjä modernisoimaan talouttaan ja nostamaan sen kasvusuuntaan ja miltä EU:n ja Venäjän taloussuhteiden tulevaisuus näyttää viimeaikaisten tapahtumien valossa.

Seminaarin järjestäneen Pan-Eurooppa Instituutin johtaja, professori Kari Liuhto asetti avauspuheenvuorossaan konferenssin suomalaisille ja venäläisille asiantuntijoille keskusteltavaksi monia kysymyksiä liittyen Venäjän talouspolitiikan kehittymiseen tilanteessa, jossa hän totesi lännen ja Venäjän suhteiden olevan tulehtuneemmat kuin koskaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen.

Liuhto korosti Suomen tiiviitä taloussuhteita Venäjän kanssa ja muistutti, että kyseessä on tärkein tuontimaamme ja kolmanneksi tärkein vientimaamme.

‒ Suomessa on panostettu esimerkiksi arktiseen meriteollisuusosaamiseen ja ympäristönsuojeluteknologiaan. Meitä kiinnostaa erityisesti arvio siitä, miten nykyinen sanktioilmapiiri vaikuttaa Venäjän suunnitelmiin arktisilla alueilla.

Liuhto toivoi konferenssilta rakentavaa keskustelua siitä, miten noidankehän syveneminen voidaan estää ja vapautua kaikille osapuolille vahinkoa aiheuttavasta kierteestä.

Asenteet vaikuttavat sanktioitakin enemmän

Kansanedustaja Paula Lehtomäki puhui EU:n ja Venäjän välisten suhteista ja samalla Suomen ja Venäjän välisistä suhteista EU‒Venäjä-raamissa.

‒ Sillä, että Suomesta tuli EU:n jäsen vuonna 1995, on valtava merkitys sille, miten Suomi hoitaa ja voi hoitaa omia kahdenvälisiä suhteitaan Venäjän kanssa. Sillä, millä tolalla suhteet EU:n ja Venäjän välillä ovat, on valtava merkitys Venäjän taloudelle.

Lehtomäen mukaan Venäjä-suhteilla on takana loistava tulevaisuus: pitkähkö keskinäisen integraation ja sopimusten kehittymisen kausi.

‒ Tätä on meillä Euroopan puolella pitkään siivittänyt ajatus siitä, että yhteistyö ja sopimuspohjainen integraatio turvaavat parhaiten Venäjän modernisaatiota ja demokraattista kehitystä. Integraatioajan huippuna on Venäjän WTO-jäsenyys vuonna 2012. Tämän hedelmällisen yhteistyön ajalla on Suomelle taloudellisesti erittäin suuri merkitys ‒ kauppa se on, mikä kannattaa.

Lehtomäki siteerasi Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Federica Mogherinia ja sanoi, että strateginen kumppanuus on kuitenkin selkeästi ohitse. EU:n Venäjä-sanktioista Lehtomäki totesi, että siihen mitä on tapahtunut, on pakko reagoida.

Hänen mukaansa konkreettisia sanktiopäätöksiä suurempi ongelma on kuitenkin se, että syntynyt ja synnytetty ilmapiiri kuristaa kaikenlaista yhteistyötä enemmän kuin varsinaiset poliittiset päätökset. Epävarmassa tilanteessa ihmiset eivät uskalla kuluttaa eivätkä investoijat investoida. Yrityksissä pelätään, joko seuraava sanktiokierros koskee niitä.

‒ Kauppa tyrehtyy. Venäjän kauppa on laskenut 16 prosenttia kuluvana vuonna ja turismi tyrehtynyt. Epävarmuus, jopa suoranainen pelko, on vallannut alaa, valitettavasti. Vakavin puoli on siinä, että ihmisten mielissä on negatiivista kierrettä ja pelkoa. Nämä mielikuvat eivät häviä sittenkään, kun kriisi on sovittu. Uskon kuitenkin, että sekin päivä vielä tulee. Keskinäisriippuvuus EU:n ja Venäjän välillä ei ole kadonnut eikä katoa.

Sekä Liuhto että Lehtomäki korostivat asenteiden merkitystä tulevaisuuden yhteistyön pohjana. Liuhto muistutti, että sanktiosotaan pätee sama kuin muihinkin sotiin: ne on helppo aloittaa, vaikea lopettaa ja lähes mahdotonta unohtaa.

Gaidar Readings -konferenssi järjestettiin Turun kauppakorkeakoulussa 26.9.2014. Seminaareja on järjestetty vuosituhannen alusta saakka, ja se järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Antti Tarponen