Venäjälle asetetut pakotteet ovat kokonaisvaltaisia ja vaikutukseltaan mittavia
Pan-Eurooppa Instituutin projektitutkija Hanna Mäkisen selvitys pureutuu EU:n, Iso-Britannian ja USA:n Ukrainan sodan johdosta Venäjälle ja Valko-Venäjälle asettamiin pakotteisiin ja niiden vaikutuksiin. Selvityksen on rahoittanut Suomen Ulkomaankaupan Edistämisrahasto (SUE).
Selvityksessä tehdyn vertailun mukaan EU:n, Iso-Britannian ja USA:n pakotteet ovat päällisin puolin varsin yhtenäisiä. Tuonti- ja vientipakotteet kohdistuvat Venäjän talouden keskeisille aloille ja heikentävät Venäjän teknologista ja sotilaallista kehitystä sekä valtion kykyä rahoittaa sodankäyntiä Ukrainassa. Rahoitussektorin pakotteet eristävät Venäjän tehokkaasti kansainvälisestä talousjärjestelmästä ja vaikeuttavat valtion rahoitusmahdollisuuksia. Varsinkin USA:n finanssipakotteiden vaikutukset ulottuvat laajalle, sillä USA:lla on merkittävää valtaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Pakotteiden näkyvimmät eroavaisuudet ovat havaittavissa energiasektorilla, jossa USA on vähäisen Venäjä-riippuvuutensa vuoksi edennyt EU:ta ja Iso-Britanniaa nopeammin ja kieltänyt hiilen ja öljyn ohella myös nesteytetyn maakaasun tuonnin Venäjältä. Energiasektorin pakotteet ovat keskeisimpiä taloudellisia keinoja vaikuttaa Venäjään. Erityisesti EU:n asettama öljyntuontikielto, joka tulee vuoden loppuun mennessä kattamaan 90 prosenttia EU:hun Venäjältä tuodusta öljystä, leikkaa merkittävästi Venäjän vientituloja.
Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ja sen johdosta asetetuilla pakotteilla on ollut mittavat vaikutukset sekä Venäjällä toimiviin että Venäjän-kauppaa harjoittaviin suomalaisyrityksiin. Tuonti- ja vientirajoitukset ovat leikanneet merkittävästi Suomen Venäjän-kauppaa, ja se tulee supistumaan entisestään jo määrättyjen pakotteiden siirtymäaikojen päättyessä. Logistiikka- ja finanssisektorien pakotteiden myötä vaikutukset ovat laajentuneet koskemaan yhä suurempaa joukkoa suomalaisyrityksiä. Lisäksi sodalla ja pakotteilla on ollut muun muassa energian ja raaka-aineiden saatavuuteen ja hintoihin liittyviä epäsuoria vaikutuksia, jotka koskettavat kaikkia yrityksiä. Kielteisistä vaikutuksista huolimatta pakotteiden tuki on Suomessa ollut yhtenäistä ja myös Venäjällä toimivat suomalaisyritykset ovat vetäytyneet maasta laajalla rintamalla.
Venäjän markkinan tulevaisuus on suomalaisyritysten näkökulmasta synkkä. Sille potentiaalisia korvaavia markkinoita ovat erityisesti Ruotsi, Saksa, USA, Keski-Aasian maat, kuten Kazakstan ja Uzbekistan, sekä Kiina. Kriisi on kuitenkin osoittanut konkreettisesti, että liiketoimintaan autoritäärisissä maissa liittyy demokraattisia maita korkeampi poliittinen riski, minkä vuoksi tällaisia markkinoita saatetaan jatkossa tarkastella aiempaa kriittisemmin.