Vararehtori Tapio Reposen jäähyväisluento oli katsaus yliopistojen muutokseen
Elokuussa eläkkeelle jäävän Turun yliopiston vararehtori, tietojärjestelmätieteen professori Tapio Reposen jäähyväisluento järjestettiin Turun kauppakorkeakoulussa 9.6.2014. Reposelle myönnettiin tilaisuudessa Turun Yliopiston perustamisen suuri muistomitali. Tapio Reponen on työskennellyt Turun kauppakorkeakoulussa ja Turun yliopistossa yhteensä 43 vuotta, joista 31 vuotta rehtorina tai vararehtorina.
Tietojärjestelmätieteen professori Tapio Reponen on toiminut Turun yliopiston yhteiskuntasuhteiden, kansainvälisyyden ja koulutusviennin kehittämisestä vastaavana vararehtorina vuodesta 2010. Tätä ennen hän toimi Turun kauppakorkeakoulun rehtorina vuosina 1996–2009. Reponen jää eläkkeelle elokuun alussa, ja hänen jäähyväisluentonsa järjestettiin maanantaina 9.6.2014 Turun kauppakorkeakoulussa.
Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen avasi tilaisuuden. Hän kiitti Tapio Reposta arvokkaasta työstä, jota tämä on tehnyt Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston ja koko suomalaisen yliopistolaitoksen hyväksi.
Vararehtori Reponen puhui jäähyväisluennollaan suomalaisten yliopistojen muutoksesta ja esitti näkemyksiä kuudella vuosikymmenellä jatkuneen uransa varrelta. Hänen mukaansa suomalaisten yliopistojen menestyminen kansainvälisessä kilpailussa tulisi jatkossa varmistaa johtamisen keinoin.
‒ Päätöksenteko yliopistoissa on erikoinen yhdistelmä virallista ja epävirallista päätöksentekoa. Hallinnoinnin ja tekemisen välille pitäisi löytää tasapaino. Vuonna 2010 voimaanastuneen yliopistolain hengen mukaisesti vastuuta pitäisi jakaa yksilöille ja hallintopalvelujen asiantuntijoille, Reponen sanoi.
Reponen tarkasteli jäähyväisluennollaan myös yliopistojen rahoitusmalleja. Hän kertoi olleensa uransa aikana mukana yhteensä kolmessa rahoitusmallityöryhmässä, joissa on aina keskusteltu siitä, miten laatu voitaisiin paremmin ottaa huomioon rahanjaossa.
Reposen mukaan nykyisessä mallissa on esimerkiksi julkaisufoorumi-luokituksen ja opiskelijapalautteen myötä otettu askeleita laatumittareiden suuntaan.
‒ Tehostamisen keskellä on seurattava sen vaikutuksia laatuun. Päätöksentekijöiden pitäisi ymmärtää, koska tulee vastaan raja, jonka jälkeen tehostaminen alkaa vaikuttaa laatuun.
Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Antti Tarponen