Vapaakappaleoikeuden historiaa turkulaisesta näkökulmasta
07.03.2019
Vuonna 1917 perustettu Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kirjastovaliokunta saavutti yhden tärkeimmistä tavoitteistaan, kun valtioneuvosto myönsi 14. maaliskuuta 1919 vapaakappaleoikeuden Turun suomalaiselle yliopistolle. Päätös merkitsi kirjaston olemassaolon virallista tunnustamista ja takasi sille säännöllisen vuosikasvun kotimaisen kirjallisuuden osalta.
Painovapauslaki loi pohjan vapaakappaleiden säilyttämiselle
Eduskunta oli kaksi kuukautta aikaisemmin, 4. tammikuuta 1919, säätänyt tärkeän painovapauslain, jonka 1 §:ssa sanotaan: ”Jokaisella Suomen kansalaisella olkoon oikeus, julkisen viranomaisen saamatta ennakolta panna minkäänlaista estettä, julkaista painokirjoituksia…” Lain allekirjoittivat valtionhoitaja Mannerheim ja oikeusministeri Söderholm. Painovapauslaki on pääpiirteissään edelleen voimassa, tosin sanonnaltaan uudistuneena.
Painetun aineiston säilyttäminen on vapaakappalekirjastojen tehtävä. Valtioneuvoston vapaakappalekirjastoja koskevan päätöksen 1 § viittaa nimenomaisesti painovapauslakiin: ”Valtioneuvosto on, 4 päivänä tammikuuta annetun painovapauslain 13 §:n nojalla, katsonut hyväksi antaa seuraavat tarkemmat määräykset…”
Vapaakappalelaki elää ja muuttuu kulttuurin mukana
Vapaakappalelaki ja –asetus säädettiin vuonna 1980. Säädöksiä täydennettiin Opetusministeriön ohjeella 22.4.1982, josta käy ilmi turkulaisten yliopistokirjastojen tärkeä rooli. Opetusministeriö määräsi: ”Vapaakappaleaineistoa koskevat kaukolainat ulkomaille toimitetaan ensisijaisesti suomen-, saamen- ja vieraskielisten painotuotteiden osalta Turun yliopiston kirjastosta ja ruotsinkielisten painotuotteiden osalta Åbo Akademin kirjastosta.”
Vuoden 2007 lopulla säädettiin Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä, joka tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Tarkennetussa muodossaan laki on edelleen voimassa. Vapaakappalelainsäädännön piiriin tulivat painetun aineiston lisäksi myös verkkoaineistot sekä radio- ja televisio-ohjelmat. Kansalliskirjasto haravoi säännöllisin väliajoin ajankohtaisia nettisivuja Suomalaiseen verkkoarkistoon, aiheina ovat olleet mm. Vancouverin talviolympialaiset 2010 ja Eduskuntavaalit 2015.
Tutustu monipuolisiin kulttuuriaineistoihin myös verkossa
Suomen elokuva-arkisto (SEA) laajensi toimintaansa uudistetun lain myötä vuoden 2008 alusta. Sen uudeksi nimeksi tuli Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA), joka pian muuttui Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi (KAVI). Instituutissa toimii Radio- ja televisioarkisto (RTVA), joka tallentaa radio- ja televisio-ohjelmia suoraan ohjelmavirrasta.
Tallenteet ovat käytössä vapaakappalekirjastoissa ja Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä ns. kulttuuriaineistotyöasemilla. Turun yliopiston tutkijat ja opiskelijat voivat työskennellä työasemilla Feeniks-kirjastossa ja Teutorin kirjastossa.
Myös edellä mainittua Suomalaista verkkoarkistoa ja Kansalliskirjaston digitoituja aineistoja voi käyttää kulttuuriaineistotyöasemilla. Kansalliskirjaston digitoimat sanomalehdet ja aikakauslehdet vuoteen 1929 asti ovat vapaasti käytettävissä netissä. Vuosina 1930-1944 ilmestyneitä suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä voi lukea kulttuuriaineistotyöasemilla. Tekijänoikeussyistä muistitikulle tallettaminen ei ole mahdollista työasemilla, mutta paperikopioita voi ottaa.
Lisätietoja kulttuuriaineistoista https://utuguides.fi/kulttuuriaineistot