Liedon Vanhalinnan alapihalta avautuu näkymä Aurajoen rantaan. Sinne katsoo myös Vanhalinnan uusi toiminnanjohtaja Lauri Viinikkala. Hänen suunnitelmissaan kartanomiljöö on jatkossa paitsi historiallinen ja arkeologinen myös luontokohde.
Lauri Viinikkala aloitti Vanhalinnan toiminnanjohtajana tammikuussa. Viinikkalan edeltäjä, Aboa Vetus & Ars Nova -museon johtajaksi kutsuttu Hannele Lehtonen työskenteli museonjohtajana. Nimikkeen muutos kertoo työkuvapainotuksesta. Edeltäjänsä tapaan Viinikkalan ydintehtävät ovat museo- ja kulttuuritoiminnassa, mutta hänellä on edeltäjäänsä suurempi vastuu uusien, tuloja tuovien toimintojen kehittämisessä.
Tiloja on vuokrattu juhliin jo pitkään, kesäisin alueella toimii kahvila ja museomyymälä, nyt rinnalle haetaan lisää toimintaa. Viinikkalan katse kääntyy erityisesti Aurajokeen ja sen rantamaisemiin. Viinikkala haluaa nostaa Vanhalinnaa esille aiempaakin vahvemmin myös luontomatkailukohteena. Tätä kehitystyötä tehdään yhteistyössä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön kanssa.
Toiseksi merkittäväksi kehittämiskohteeksi Viinikkala nimeää Linnavuoren. Mietinnässä on lisätyn todellisuuden hyödyntäminen, mutta Viinikkalalla ei ole kiire.
– Tällä hetkellä törmää usein siihen, että lisätty todellisuus on tuotu olemassa olevan kokonaisuuden päälle, efektinä, jolloin sen tietosisällöllä ei ole niin väliä. Kun me lähdemme kehittämään lisättyä todellisuutta, ensisijaisena on tietosisältö. Niin näyttävä lisätty todellisuus, mitä minä haluaisin hyödyntää, maksaa tällä hetkellä todella paljon. Siihen meillä ei ole mahdollisuutta ilman ulkopuolista rahoitusta, Viinikkala sanoo.
Vanhalinnan maille kymmenittäin perheitä
Turun Yliopistosäätiön lahjana saaman Vanhalinnan kehittämistyö on ollut pitkäjänteistä. Sekä Turun Yliopistosäätiön että Liedon Vanhalinna -säätiön asiamies Pekka Kanervisto on tyytyväinen siihen, miten 1990-luvulla laadittu alueen maankäyttösuunnitelma on edennyt. Tuolloin määriteltiin tarkkaan, mitkä alueet suojellaan kulttuurimaisemana, minne voidaan lisärakentaa.
Omakotialueita suunnitelmassa oli neljä. Järjestyksessä kolmannen kunnallistekniikka valmistui helmikuun alussa, ja alueen 27 omakotitontista 24 on jo myyty.
– Käynnistämme heti Liedon kunnan kanssa neuvottelut uuden, Kuninkaanraitin päähän rakentuvan alueen toteuttamisesta, Kanervisto sanoo.
Tonttikaupoilla säätiö peruskorjasi jo etupainotteisesti Vanhalinnan päärakennuksen 2000-luvun alussa. Tulojen lisäksi uuden asutuksen toivotaan tuovan elinvoimaa Vanhalinnaan. Viinikkala toivoo, että asukkaat tulevat mukaan toimintaan ja tekevät Vanhalinnasta yhteisen oleskelualueensa.
– Meidän vastuullamme on 90 hehtaaria Aurajokivartta. Vanhalinnaa ympäröivät pellot on vuokrattu toisille viljelijöille, mutta me Vanhalinnassa huolehdimme alueen maisemanhoidosta, Viinikkala sanoo.
Turun yliopiston kasvatti
Viinikkala on Turun yliopiston kasvatti. Suomen historian maisteriopinnot huipentuivat 1700-luvun pitäjänhallintoon pureutuvaan pro graduun, ja väitöskirjatyö alkoi saman aiheen piirissä. Kun professori Kirsi Vainio-Korhonen etsi sopivaa kumppania silloisen BID-yksikön, nykyisen tulevaisuuden teknologioiden laitoksen, tutkijoille, Viinikkala ilmoittautui halukkaaksi. Hän oli ennättänyt opintojen ohessa työskennellä useammissa museoissa, ja tutkijan työn vaihtoehdoksi oli nousemassa unelma työstä museoalalla. Siihen istui hyvin BIDiläisten ajatus herättää historialliset kohteet uudella tavalla henkiin lisätyn todellisuuden avulla.
– Alun perin minun roolinani oli etsiä historiallista tietoa, mutta siitä kasvoikin kokonaan uudenlainen tapa tuoda esille historiallista tietoa. Sen myötä väitöskirjanikin aihe muuttui, Viinikkala sanoo.
Museouransa Viinikkala oli aloittanut luetteloimalla Uudenkaupungin kirkon esineistöä. Sieltä tie vei useamman museon kautta Turun museokeskukseen kokoelmatutkijaksi ja viime vaiheessa kokoelmajärjestelmähankkeen projektipäälliköksi. Vanhalinnaan veti useampikin tekijä.
– Vanhalinnassa on todella suuri potentiaali. Täällä yhdistyvät omat kiinnostuksen kohteeni: maatalouden historia, arkeologia ja mahdollisuus tuoda lisättyä todellisuutta hienoon kohteeseen. Pääsen kehittämään koko Vanhalinnan toimintaa, maatilalla lapsuutensa viettänyt Viinikkala sanoo.
Mutta on siellä takana vieläkin henkilökohtaisempi syy.
– Tapasin vaimoni ensimmäisen kerran vuonna 2007 Vanhalinnan arkeologisilla opetuskaivauksilla. Vuonna 2019 meille syntyi lapset ja halusin työn, jossa on enemmän vapauksia kuin mitä kellokorttiin sidotussa työssä, Viinikkala sanoo.
Uudessa näyttelyssä vuoropuhelussa tiede ja taide
Viinikkalan työparina aloittaa juuri valittu museoamanuenssi Ilona Vanhakartano. Parin seuraavan vuoden näyttelyt ovat jo joko valmiina tai suunnitteilla.
Turun yliopiston 100-vuotisen historian alkutaipaleista kertovat näyttely on esillä tulevan kesän loppuun. Päärakennuksen alakertaan jo rakennetut arkeologisen näyttelyn vitriinit saavat sisältönsä parin vuoden sisään. Lisäaikaa valmisteluun tuo ensi kesäksi tilan valtaava tilapäinen, Taideakatemian kanssa yhteistyössä toteutettava, tiedettä ja taidetta yhdistävä näyttely.
Liedon Vanhalinna (Vanha Härkätie 111) on talvikaudella avoinna sunnuntaisin kello 13–16. Koronarajoitusten aikaan kuhunkin rakennukseen pääsee sisälle enintään 10 henkilöä kerrallaan. Kesäkauden aikataulut varmistuvat myöhemmin.
