Vammaisten henkilöiden työllisyys voi kohentua helpottamalla yrittäjäksi ryhtymistä
21.09.2016
Vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä Suomessa edistävät muun muassa tukea antavat verkostot ja muu vertaistuki sekä mahdollisuus kuljetuspalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Tämä käy ilmi Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki -hankkeen välituloksista. Hanketta toteutetaan osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.
Hankkeessa järjestetään työpajoja, joihin osallistuu kohderyhmän edustajia ja asiantuntijoita. Työpajoissa etsitään Suomeen soveltuvaa toimintamallia vammaisten henkilöiden yrittäjyyden tukemiseksi. (Kuva: Kati Savela)
Selvityksen päätavoitteena on löytää Suomeen soveltuva kustannusvaikuttava toimintamalli, jolla vammaisten henkilöiden yrittäjyys lisääntyisi. Valitulle mallille laaditaan toimeenpanosuunnitelma hankkeen päättyessä joulukuussa 2016. Lisäksi tehdään kansankielinen opas tueksi vammaisille yrittäjyyttä suunnitteleville henkilöille.
− Vammaisten henkilöiden on vaikea työllistyä avoimille työmarkkinoille. Yritystoiminnan tulisi siksi olla heille realistinen vaihtoehto työllistää itsensä, mutta moni käytännön asia on vammaisille henkilöille vammattomia vaikeampaa. Selvitämme, millaiset mallit tai niiden yhdistelmät sopivat parhaiten Suomeen. Hyödynnämme kansallisten ja kansainvälisten mallien kokemuksia, kohderyhmän näkemyksiä ja suomalaisasiantuntijoiden suosituksia. Tavoitteena on tällä hallituskaudella panna toimeen malli, joka vastaisi hallituksen tavoitteeseen saada lisää vammaisten henkilöiden perustamia yrityksiä, sanoo hankkeen yhdyshenkilö Pyry Niemelä Nordic Healthcare Groupista.
Haasteina lainsäädännön vaikeaselkoisuus ja elinkeinotuen vähäinen tuntemus
Selvityksen kohderyhmiin kuuluvat henkilöt, joilla on liikunta-, näkö- tai kuulovamma tai kommunikaatiohäiriö. Menetelminä käytetään kansainvälistä kirjallisuuskatsausta, lainsäädännön tarkastelua, haastatteluja, sähköistä kyselyä ja työpajoja, joihin osallistuu sekä asiantuntijoita että kohderyhmään kuuluvia vammaisia henkilöitä.
Selvityksen tähänastisten tulosten mukaan keskeisiä esteitä ja haasteita yrittäjyydelle ovat mm. pelko työkyvyttömyyseläkkeen menettämisestä myös tilanteessa, jossa yrittäjyys ei tarjoa riittäviä tuloja, lainsäädännön vaikeaselkoisuus ja viranomaisten kanssa toimimisen monimutkaisuus. Kelan sekä vakuutusjärjestelmän tarjoama elinkeinotuki puolestaan mahdollistaisi yrittäjyyttä tarjoamalla tukea yrityksen perustamiseen ja työvälineiden hankintaan. Haastattelujen perusteella vammaiset henkilöt tuntevat kuitenkin elinkeinotukea huonosti.
- Olemme saaneet useita asiantuntijoiden ja kohderyhmän kehittämisehdotuksia, joilla kohderyhmän yrittäjyyttä voisi lisätä. Niitä ovat esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen tai tukeminen ja keskitetty tietolähde vammaisyrittäjyyteen liittyville asioille. Selvityksen joulukuussa julkaistavasta loppuraportista käy ilmi, missä määrin näitä ideoita sisältyy ehdottamaamme malliin, Niemelä sanoo.
Nordic Healthcare Group on hankkeen päätoimija ja hallinnoija. Kumppaneina ovat Vates-säätiö sr ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Selvitys on yksi vuonna 2016 käynnistyneitä Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeita teemalla Hyvinvointi ja terveys. Vastuuministeriö on sosiaali- ja terveysministeriö.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa hankkeesta vastaavat:
Jarna Heinonen, puh. 050 5631713, jarna.heinonen(a)utu.fi
Ulla Hytti, puh. 040 540 9112, ulla.hytti(a)utu.fi
Ulla Hytti, puh. 040 540 9112, ulla.hytti(a)utu.fi
Hanke Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VNK TEAS) sivuilla: tietokayttoon.fi
Hanke VNK TEAS:in digitaalisella hankekartalla: tietokayttoon.fi/teas-kartta