Valtakunnallisessa tutkimuksessa selvitetään kauran terveysvaikutuksia
Turun yliopiston Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikön, Helsingin yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n uusi tutkimushanke lisää tietoa kauran terveysvaikutuksista ja ominaisuuksista. Kaura kiinnostaa globaalisti gluteenittomuutensa ja kolesterolia sekä veren aterianjälkeistä sokeripitoisuutta alentavan vaikutuksensa vuoksi. Pääosin Tekesin rahoittaman hankkeen ensimmäisessä osatutkimuksessa kauran terveyshyötyjä tarkastellaan keliaakikkojen, gluteeniyliherkkien ja perusterveiden kannalta.
Ruoan aiheuttamat vatsaoireet puhuttavat entistä enemmän, ja esimerkiksi gluteenittomia elintarvikkeita käyttävät nykyään monet muutkin kuin keliaakikot. Gluteenitonta ruokavaliota noudatettaessa riittävän kuidun saanti voi erityisesti ilman kaurakuitua olla haastavaa. Ravintokuidun saanti on tärkeää muun muassa ruuansulatuskanavan terveyden vuoksi.
Turun yliopistossa toteutettavan osatutkimuksen johtaja, molekulaaristen elintarviketieteiden apulaisprofessori Kaisa Linderborg kertoo, että kauran kuidun, beetaglukaanin, jo todennettujen terveysvaikutusten lisäksi kauralla ennustetaan olevan muitakin terveyshyötyjä.
– Uskomme, että kauralla on kolesterolipitoisuuden ja glykemian laskua laajempi positiivinen vaikutus ruoansulatuskanavan hyvinvointiin, mihin ei ole aiemmassa tutkimuksessa kiinnitetty vielä riittävästi huomiota, Linderborg sanoo.
Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa sekä ruoansulatuskanavan laboratoriomalleilla että kliinisillä kokeilla kauran ruoansulatuskanavan hyvinvointia tukevia vaikutuksia. Biokemiallisten merkkiaineiden lisäksi tutkimuksessa keskitytään myös koettuun vatsaterveyteen
– Yhtenä aihiona tutkimuksessa selvitetään kauran kuituun sitoutuneiden aineiden aktiivisuuksia ruoansulatuksessa, Helsingin yliopiston osatutkimuksen johtaja Tuula Sontag-Strohm kertoo.
Näiden lisäksi tutkimuskohteena ovat suolistomikrobit. Tutkijoiden mukaan kauran kuiduilla on todettu olevan prebioottinen eli hyödyllisten mikrobien kasvua edistävä vaikutus.
– Hyödyllisten mikrobien määrän lisääntyessä myös niiden tuottamien yhdisteiden määrä kasvaa. Näistä esimerkiksi lyhytketjuiset rasvahapot ovat tärkeitä suoliston hyvinvoinnille, Linderborg kertoo.
Omakohtaisista kokemuksista arvokasta tutkimustietoa
Tutkimuksessa selvitetään myös sitä, miten ihmiset kokevat erilaiset kauratuotteet, millaisissa tilanteissa ihmiset kauratuotteita käyttävät ja miten esimerkiksi ihmisten halukkuus tutustua uusiin asioihin tai yleinen terveystietoisuus vaikuttavat tuotteiden käyttöön.
– Tutkimushankkeen seuraavassa vaiheessa pyritään myös löytämään uusia ratkaisuja terveellisten kauratuotteiden valmistamiseksi kuluttajia kiinnostaviin tuotekategorioihin, Emilia Nordlund, VTT:n osatutkimuksen johtaja avaa.
Tutkimuksen kliiniseen osaan haetaan yhä vapaaehtoisia tutkimushenkilöitä.
– Pulaa on erityisesti keliakiaa sairastavista tutkittavista. Myös aistittavan laadun arviointiin haetaan vapaaehtoisia. Olemme kiinnostuneita sekä suomalaisista että Suomessa asuvista ulkomaalaisista kuluttajista. Tarkoituksena on myöhemmin laajentaa tutkimusta myös Kiinaan, jotta saamme tietoa suomalaisittain miellyttävien makujen kokemisesta muissa kulttuureissa, Linderborg kertoo.
Turun yliopiston tutkimusryhmään kuuluvat molekulaaristen elintarviketieteiden apulaisprofessori Kaisa Linderborg, tutkijatohtorit Lotta Nylund ja Oskar Laaksonen, professori Baoru Yang, erikoislääkäri Marko Kalliomäki, tohtorikoulutettava Salla Hakkola ja elintarvikekehityksen maisteriopiskelija Eerika Pasanen.
Osallistu tutkimukseen:
HK