Välineitä saalistajalehtien tunnistamiseen

Saalistajalehdet käyttävät hyväkseen avoimen julkaisemisen mallia, jossa tekijöiltä kerätään julkaisumaksuja (article processing charges, APC) vastineeksi artikkelin avoimesta julkaisemisesta. Saalistajalehdet keräävät julkaisumaksut, mutta eivät tarjoa vastineeksi tieteellistä julkaisuprosessia, esimerkiksi asianmukaista vertaisarviointia tai artikkelien arkistointia. Lehdet julkaisevat mitä tahansa, kunhan saavat rahaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että pelkkä julkaisumaksujen kerääminen ei tee lehdestä epäilyttävää – keskeistä on tieteellisen julkaisuprosessin puuttuminen. 

Verkosta löytyy epävirallisia saalistajalehtilistauksia, esimerkiksi vuosina 2008–2017 toimineen Beallsin listan arkistoversio tai keväällä 2023 huomiota herättänyt predatoryreports.org -sivusto. Kyseisiä sivustoja ei kuitenkaan voi pitää luotettavina koska ylläpitäjistä ei anneta mitään tietoja. Listaukset eivät myöskään avaa sitä, millaisiin kriteereihin lehtien luokitteleminen saalistajalehdiksi perustuu tai kuinka usein tietoja päivitetään.

Cabells Predatory Reports -tietokanta

Luotettavaa apua saalistajalehtien tunnistamiseen tarjoaa maksullinen Cabells-tietokanta. Cabells sisältää tällä hetkellä tiedot yli 17 000 saalistajalehdeksi arvioidusta julkaisusta, lisäksi arviointilistalla odottaa noin 500 lehteä. Lehtiä tarkastellaan systemaattisesti erityisen kriteeristön avulla. Kriteeristö huomioi useita julkaisemisen osa-alueita, mm. vertaisarviointiprosessin, julkaisukäytännöt sekä indeksoinnin ja julkaisumetriikan. Jos lehden toiminnasta löytyy tarpeeksi monta kriteeristön listaamaa epäkohtaa, se lisätään tietokantaan.

Saalistajalehtiä listaavan tietokannan ongelma on kuitenkin se, että saalistajalehtiä on helppoa ja nopeaa perustaa, joten tietokanta ei pysy ajan tasalla. Vaikka tietty lehti ei löydy Cabells-tietokannasta, se voi silti olla saalistajalehti.

JUFO-portaali

Toinen tapa välttää saalistajalehtiä on käyttää avuksi luotettaviksi arvioitujen lehtien listauksia. Suomalaisille tutuin lehtilistaus lienee vuodesta 2011 toiminut Julkaisufoorumin eli JUFO:n julkaisukanavaportaali. Julkaisukanavat on jaoteltu kolmelle tasolle (1,2,3). Lisäksi on olemassa 0-taso, johon lehti voi päätyä monesta eri syystä: lehti voi olla saalistajalehti, mutta 0-tasolle voidaan sijoittaa myös sinänsä asiallisia ammattilehtiä, jotka eivät täytä tieteellisen julkaisun kriteerejä. 0-tasolla saattaa olla myös tieteellisiä lehtiä, joita on julkaistu vasta niin vähän aikaa, että lehden maine ja toimintatavat eivät vielä ole vakiintuneet.

Lehtien sijoittumista tasoluokkiin arvioidaan uudelleen tasaisin väliajoin. Tasolle 1 voidaan ottaa uusia julkaisuja jatkuvasti, tasoille 2 ja 3 neljän vuoden välein. Tasoilla 2 ja 3 on käytössä lisäksi kiintiöt.

Directory of Open Access Journals - DOAJ

Erityisesti tieteellisten open access -lehtien ja -lehtiartikkelien hakupalveluksi on vuonna 2003 perustettu Directory of Open Access Journals (DOAJ). Palvelua rahoittavat tukijat: yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja kustantajat – myös Turun yliopisto on tukijoiden joukossa. Jos käyttää DOAJia apuna lehden luotettavuutta arvioidessa, kannattaa muistaa, että ko. palvelu listaa vain ja ainoastaan OA-julkaisuja – jos lehti puuttuu listalta, syynä voi olla myös se, että sen julkaisupolitiikka ei täytä DOAJin kriteereitä avoimelle julkaisemiselle.

Julkaisemisen harmaa alue

Selkeästi epärehelliset tai toisaalta luotettavat toimijat on yleensä mahdollista tunnistaa kohtuullisen luotettavasti listausten avulla. Hankalampaa on tunnistaa rajatapaukset, esimerkiksi aiemmin luotettavat kustantajat, joiden toimintatavat muuttuvat huolestuttavaan suuntaan. 

Avoimen julkaisemisen malli APC-maksuineen houkuttelee joitain kustantajia julkaisemaan mahdollisimman paljon artikkeleita – mitä enemmän artikkeleita, sitä enemmän kustantaja saa rahaa. Suuret julkaisumäärät ovat herättäneet epäilyjä siitä, että julkaisumäärien kasvaessa laadunarviointiin ja toimitustyöhön ei enää riitä tarpeeksi aikaa. 

Julkaisufoorumissa yksittäisiä lehtiä ei arvioida kustantajan perusteella, joten vaikka tiettyjen julkaisumääriään nopeasti kasvattaneiden open access -kustantajien lehdet ovat herättäneet epäilyjä, ei kustantajien kaikkien lehtien luokituksia voida tiputtaa automaattisesti. Syksyn 2023 ajan tiettyjen kustantajien lehdistä on kerätty kommentteja tiedeyhteisöltä ja palautteen perusteella lehtien tasoja voidaan uudelleenarvioida. Näyttäisi myös siltä, että tiettyihin kustantajiin kohdistunut yleinen huomio on vaikuttanut niiden julkaisumääriin.

Mutkikkaan tilanteesta tekee se, että epäluuloja herättänyt lehti on saatettu pudottaa joltain listaukselta, mutta se on säilynyt jollain toisella. Esimerkiksi Sustainability-lehden JUFO-luokitus laskettiin tämän vuoden alussa tasolta 1 tasolle 0, mutta se on edelleen osa Web of Science -tietokantaa ja sille lasketaan edelleen Impact factor -luku. Tieteellisen julkaisemisen kenttä on monimutkaistunut, joten yksi indikaattori ei välttämättä enää kerro koko totuutta lehden toiminnan laadusta.

Journal Citation Reports -tietokanta

Millaiset asiat voivat sitten kieliä siitä, että lehden toiminta saattaisi olla muuttumassa saalistajatyyppiseksi?  Erityisesti kaupallisten kustantajien OA-lehtien julkaisumäärien nopea ja jyrkkä nousu voi antaa viitteitä siitä, että kustantaja haluaa tehdä mahdollisimman paljon rahaa, mahdollisesti laadun kustannuksella. Myös vertaisarvioinnin muuttuminen poikkeuksellisen nopeaksi tai ylimalkaiseksi tai hyväksymisprosentin raju nousu voivat olla hälyttäviä merkkejä. Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, nousevatko tai laskevatko APC-maksut tai muuttuuko lehden markkinointi selvästi aggressiivisemmaksi. Joskus julkaisumääriä yritetään kasvattaa myös muuttamalla lehden julkaisualoja laajemmiksi – samassa yhteydessä lehden nimikin saatetaan muuttaa yleisemmäksi (”International Journal of Science”). 

Journal Citation Reports -tietokanta on hyvä lähde lehden julkaisuhistorian, esimerkiksi artikkelimäärien kehityksen tarkasteluun. Tietokannasta löytyy myös monipuolisesti tietoa esimerkiksi lehtien viittaussuhteista, Open access -julkaisujen määristä ja erilaisia viittausindikaattoreita.