Vaikuttavuustutkimus: Monet vientikaupat jäisivät syntymättä ilman vientitakuita ja ostajarahoitusta
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijoiden tekemän vaikuttavuustutkimuksen mukaan Finnveran vientitakuut ja rahoitus ratkaisevat monien vientikauppojen kääntymisen suomalaisyrityksen voitoksi. Tutkimukseen osallistuivat suurimmat suomalaiset vientiyritykset ja joukko pk-vientiyrityksiä.
Turun yliopiston ja Lorrainen yliopiston tutkijaryhmä selvitti Finnveran rahoituksen roolia ja vaikuttavuutta Insights on Impact -tutkimuksessa, joka valmistui vuoden 2018 lopulla. Tutkimus tehtiin Finnveran toimeksiannosta.
Tutkimukseen osallistuivat suuryritykset Andritz, Outotec, Valmet, Wärtsilä, Meyer Turku ja Nokia. Yritysten mukaan ulkomainen ostaja vaatii yhä useammin, että viejä tarjoaa kilpailukykyisen tuotteen lisäksi ostajarahoitustarjouksen julkiselta vienninrahoittajalta, kuten kilpailijamaiden vientiyritykset. Rahoitustarjous on jopa edellytys pääsylle tarjouskilpailuun.
Tietyillä aloilla yksittäisiä kauppoja ei syntyisi tai koko liiketoimintaa olisi ilman Finnveran mukanaoloa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoituslaitos ja Suomen virallinen vientitakuulaitos. Suurimmat vientiyritykset käyttävät säännöllisesti Finnveran palveluja kaupoissaan. Yritykset näkevätkin Finnveran olennaisena strategisena kumppanina kansainvälisessä kilpailukyvyssä ja kasvussa.
Vaikuttavuustutkimusta Turun yliopistosta tekemässä olleet tutkijat Peter Zettinig ja Johanna Raitis toteavat, että suuryrityksistä kerätyn aineiston pohjalta yllättävää oli vuoden 2008 rahoituskriisiä seuranneet suuret muutokset yritysten globaalissa liiketoimintaympäristössä erityisesti suurten kokonaistoimitusten osalta.
– Suomalaisten high tech -yritysten kilpailuolosuhteet ovat muuttuneet monimutkaisimmiksi, ja julkisten vienninrahoittajien merkitys on kasvanut kansainvälisessä kaupassa viime vuosina. Suuryritysten osallistuminen tarjouskilpailuihin on esimerkiksi monesti sidottu julkisen rahoituksen saatavuuteen. Yhtäläisten rahoitusmahdollisuuksien saatavuus kansainvälisiin kilpailijoihin nähden koettiinkin elintärkeänä kilpailukyvyn säilyttämiseksi, Zettinig ja Raitis arvioivat.
Tutkijat kertovat, että haastateltavat korostivat julkisen rahoituksen merkitystä erityisesti alun henkiinjäämisessä esimerkiksi tuotekehitysintensiivisillä aloilla sekä kasvun ja kansainvälistymisen vaiheissa.
– Verrattuna riskipääomasijoituksiin, julkinen rahoitus mahdollisti strategisen ja operatiivisen määräysvallan pysymisen yrityksessä, yrittäjämäisen asenteen, pitkäjänteisen kehitystyön sekä vähensi exit-riskiä, eli yrityksen myyntiä ulkomaille. Yksi yllättävä havainto yritysten uskottavuuteen liittyen on suomalaisen vienninrahoituslaitoksen korkea imago kansainvälisillä markkinoilla, erityisesti Aasiassa, tutkijat sanovat.
Lähtökohtana tutkimukselle oli Finnveran viennin rahoituksen valtuuksien ja kokonaisvastuiden kasvu. Eduskunta nosti valtuuksia kasvaneen kysynnän seurauksena vuosina 2016 ja 2017 vientitakuiden osalta 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen sekä korontasauksen osalta 22 miljardiin euroon.
