Innoittajana Pohjanmaan terveystieteen päiviin oli vahvistuva alan koulutus ja tutkimus Vaasassa.
Yksi hankkeen vetureista on Turun yliopiston dosentti, tällä hetkellä Vaasan terveysviraston asiantuntijana työskentelevä Raimo Isoaho. Hän oli jo Satakunnassa käynnistämässä Turun yliopiston ja Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteistyötä. Nyt samalla mallilla edetään Vaasassa.
Vaasan kaupunki, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sopivat keväällä 2012 Turun yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen peruskoulutuksen kliinisen opetuksen järjestämisestä Vaasan sosiaali- ja terveystoimessa. Jo aiemmin yhteistyötä on ollut erikoissairaanhoidossa.
EAKR-rahoituksella eteenpäin viety Vaasan opetusterveyskeskus -hanke on saatu valmiiksi, ja seuraavaksi siirrytään käytännön toteutukseen.
– Jo hankkeen alussa syntyi idea Pohjanmaan terveystieteen päivien järjestämisestä. Päivien tavoitteena oli toimia maakunnassa tehtävän terveystieteellisen tutkimuksen katselmuksena, Isoaho kertoo.
Perusterveydenhuollon saralla yhteistyötä käynnistetään keväällä, kun muutama opiskelija kerrallaan pääsee suorittamaan harjoittelujaksoa Vaasan terveyskeskuksiin. Toden teolla päästään vauhtiin uuden opetusterveyskeskuksen valmistuttua.
– Uuden täyden palvelun opetusterveyskeskuksen suunnittelu on alkanut ja tavoitteena on, että se olisi valmis 2017. Sinne rakennettavat opetustilat tulevat palvelemaan moniammatillista opetusta, jossa ovat mukana ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen opiskelijat. Sosiaalialojen opiskelijatkin ovat mukana terveydenhuollon rinnalla. Rakennuksen edullinen sijainti keskussairaalan vieressä on eduksi kliinisten alojen opetuksessa. Isoaho kertoo.
Opiskelijoille Vaasa tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet oppia työskentelemään myös ruotsiksi. Alueen asukkaat kun jakautuvat lähes tasan suomen- ja ruotsinkielisiin.
Vaasassa herätellään tutkimushaluja
Isoaho oli käynnistämässä Turun yliopiston ja Porin terveyskeskuksen opetusharjoitteluyhteistyötä.
– Silloin muualta Suomesta tuli kritiikkiä siitä, ettei kyseessä oli yliopistollinen koulutus kun alueella ei tehdä tieteellistä tutkimusta. No, nyt Porissa on syntynyt jo toistakymmentä väitöskirjaa, Isoaho sanoo.
Myös Vaasassa tähdätään toiminnan laajentumiseen myös tutkimuksen saralla. Isoaho on muun muassa tehnyt haastattelu- ja kyselytutkimuksen vaasalaisille terveyskeskus- ja hammaslääkäreille kysyen heidän halutaan tehdä tieteellistä tutkimustyötä.
– Kokemukset Suomesta ja muista maista ovat osoittaneet, että kliinistä työtä tekevillä terveydenhuollon ammattilaisilla on vaikeuksia yhdistää tutkimus ja kliininen työ. Teemahaastatteluissa nuoret lääkärit ja hammaslääkärit pitivät kuitenkin mahdollisena tehdä omakohtaista tutkimustyötä tai jopa suorittaa tohtorintutkinto tulevaisuudessa, Isoaho totesi terveystieteen päivillä.
Tutkimus paljasti myös tärkeimmät tekijät, jotka innostavat ja kannustavat lääkäreitä tutkimuksen tekemiseen.
– Mielenkiintoinen tutkimusprojekti, hyvä ohjaaja, tutkimustyö osaksi omaa työjärjestystä, riittävä rahoitus, helposti saavutettava tieto siitä, miten lähteä liikkeelle sekä inspiroivat tutkijakollegat, Isoaho luetteli motivaatiotekijöitä.
Vastaava tutkimus tehtiin myös Göteborgissa, ja tulokset olivat molemmissa paikoissa samanlaiset.
– Saadut tulokset näyttäisivät olevan universaaleja kliinistä työtä tekevien lääkäreiden keskuudessa, Isoaho totesi.
Kahden kulttuurin tutkimusaluetta
Terveystieteen päivillä oli 85 tutkijaa Suomesta ja Ruotsista. Yksi puhujista, Göteborgissa sijaitsevan Nordic School of Public Health'in kansanterveystieteen professori Sakari Suominen (kuvassa), joka toimii myös kliinisenä opettajana Turun yliopistossa kertoi Vaasan seudulle otollisesti suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten terveyseroista.
– Suomen- ja ruotsinkielisten terveydentilassa ei ole dramaattista, mutta kylläkin johdonmukainen ja usealla tasolla kuten kuolleisuuden ja työkyvyttömyysriskin alueilla näkyvä ero. Perimmäisenä päämääränämme on selvittää, onko suomen- ja ruotsinkielisten kulttuureissa ja tavoissa eroja, jotka selittävät ruotsinkielisten paremman terveydentilan. Ja voisimme hyödyntää niitä suomenkielisilläkin, Suominen sanoo.
Neurologi Markku T. Hyyppä on aikaisemmin selittänyt eroja ns. sosiaalisella pääomalla, jolla viitataan mm. ihmissuhteisiin liittyviin voimavaroihin, joita voi hyödyntää erilaisten ongelmien ratkaisussa ja jotka voivat vaikuttaa joko yksilön tai yhteisön tasolla. Kyseisiä eroja ei voi kuitenkaan selittää pelkästään sosioekonomisilla eli sosiaaliseen taustaan, varallisuuteen ja koulutukseen liittyvillä syillä. Nämä erot kieliryhmien välillä ovat nimittäin nykyään pienet. Suominen tuo rinnalle muitakin tekijöitä.
– Ruotsinkieliset asuvat etelä- ja länsirannikolla, ja koko Suomen mittakaavassa myös suomenkieliset, jotka asuvat etelä- ja länsirannikolla, ovat terveempiä kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat. Sen lisäksi ruotsinkieliset tupakoivat vähemmän ja heidän alkoholin kertakulutuksensa on vähäisempää kuin suomenkielisten, mikä voi viitata terveyden kannalta merkittäviin kulttuurieroihin Suominen kertoi Pohjanmaan ensimmäisillä terveystieteen päivillä.
Väestöryhmien välillä voi myös olla myös jonkin verran systemaattisia terveyteen vaikuttavia geneettisiä eroja
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Raimo Isoaho
