Oikeustieteellisen opetusvahvuuteen liittynyt OTT Samuli Hurri on uusvanha turkulainen. Helsingin yliopistossa opiskellut ja pitkään pääkaupungissa työskennellyt Samuli palaa positiivisin mielin maisemiin, joissa hän vietti poikavuotensa. Kaupungin kasvanut vireys sekä sen vertaansa vailla oleva historia inspiroivat oikeustieteellisen tiedekunnan uutta lehtoria hänen polkiessaan arkiaamuisin Aurajoen vartta kohti Caloniaa. Valtionhallinnon palveluksesta oikeustieteelliseen siirtynyt Samuli on myös ammatillisessa mielessä onnellinen mies, sillä hänelle yliopistotyö on parasta maailmassa.
Matinollin opista Caloniaan
Turkulaisiin tutustuminen on Samuli Hurrille varsin vaivatonta, sillä hänen juurensa juontavat kaupunkiin. -Kirjoitin ylioppilaaksi Puolalanmäen lukiosta. Siellä turkulaisuutta ruumiillisti legendaarinen rehtori Eeva Matinolli sekä muut lähes yhtä legendaariset opettajat. Vanhempani asuvat edelleen Hirvensalossa, jossa äitini on ollut aikanaan kova kyläpäällikkö. Väitöskirjaa tehdessä meillä oli myös Turun ja Helsingin tutkijoiden kanssa yhteinen piiri, jota kutsuttiin nimellä äärimmäiset oikeuspositivistit, Samuli kertoo.
Samulilla on mukavia kokemuksia myös Turun oikeustieteellisen opiskelijoista, joille hän veti yhden erikoistumisjakson joitakin vuosia sitten. Hän toivookin, että Calonia ja sen kahvila täyttyisivät jälleen elämän äänistä. - Juuri tänä aamuna juttelin alakerran kahvilanpitäjän kanssa siitä, että miten on näin hiljaista. Hän oli vähän huolissaan. Siinä turistessa syntyi tällainen avaus Lexin ja opiskelijoiden suuntaan, että kannattaisiko kahvilassa alkaa järjestää jotain pientä ohjelmaa. Turun yliopistokampus on aivan mahtava miljöö, mutta en ole huomannut täällä sellaista kirjakahvilatoimintaa, mitä muualla olen nähnyt. Itsekin olen esiintynyt tällaisissa pari kertaa. Youtubesta taitaa löytyä ainakin yksi, jos kirjoittaa hakuun ”kieli ja rikos”. Tämä saattaisi tuoda kahvilaan asiakkaita ja palauttaa elämää tämän suuren paussin eli pandemian jälkeen, Samuli pohtii.
Samuli Hurri kuitenkin ymmärtää, että opiskelijoilla on erilaisia mieltymyksiä. Toiset haluavat lukea öisin kirjaa, toiset taas kaipaavat vipinää. - Itselläni oli aikanaan molempia kausia ja silloin, kun teki mieli järjestää itselleni toimintaa, opettajista oli kyllä paljonkin apua. Jos esimerkiksi tuo kirjakahvila, jonka yllä mainitsin, ottaa kipinää, voin mielelläni olla avuksi. Mielestäni opiskelijat ovat yliopistossa valtava resurssi ihan kaikkeen. Olisi kivaa, jos aloitteet tulisivat heiltä itseltään, ja sitten katsottaisiin, miten niissä voisi auttaa. Toki ymmärrän, että paineet ovat nykyisin aika kovat, eikä ehkä sellaista vapaudentilaa enää ihan samalla lailla ole, kuin itse opiskellessani, Samuli toteaa.
Katse kestävään kehitykseen ja ihmisoikeuksiin
- Valmistelen kursseja kestävästä kehityksestä sekä ihmis- ja perusoikeuksista, joita varten olen puurtanut pohjatöitä aika lailla. Ihmisoikeudet ovat kuuluneet opetuspalettiini aiemminkin, mutta kestävä kehitys on kohdallani uusi innostuksen kohde. Koetan sovitella nämä ja muutkin aihealueeni kriittisen juridisen ajattelun kattoteeman alle. Minusta on hienoa, että juuri kriittinen ajattelu on tiedekunnan slogan, Samuli Hurri kertoo.
Edellä mainitusta kriittisestä juridisesta ajattelusta hänellä on mielessään mainiot sisällölliset visiot. Niihin ei tässä yhteydessä kannata sukeltaa sen syvemmälle, mutta kerrotaan kuitenkin sen verran, että Samulille kriittisyys tarkoittaa yliopistossa ylipäätään hieman eri asiaa, kuin oikeustieteessä erityisesti. Hänen mukaansa tieteen kannalta kriittisyys on ennen kaikkea itsetutkiskelua. Laadukasta tutkimusta syntyy, kun tutkija kysyy jatkuvasti, että tiedänkö todella tämän vai luulenko vain. Oikeustieteessä taas kriittisyys epäilemättä tarkoittaa edellisen lisäksi sitä tehtävää, joka juridiikalla on yhteiskunnassa normatiivisten mittapuiden ja periaatteiden ylläpitäjänä. Tämä näkyy julkisuudessa usein siten, että tuodaan esiin virheitä, epäkohtia ja vääryyksiä.
