Uusia professoreita juhlistettiin professoriluennoilla

Helena Ruotsala tarkasteli luennollaan kansatieteen tutkimuskohteita paikallisista arjen ilmiöistä nykyisen globaalin murroksen kulttuurisiin prosesseihin.

- Ihmisten, ilmiöiden ja asioiden liikkuvuus yli alueiden rajojen ja identiteettien on lisääntynyt kaikkialla, joten ei voida enää lähteä siitä, että kulttuuri on vain paikkaan sidottua eikä voida ottaa annettuna sitä, että ihmiset olisivat sitoutuneet vain yhteen paikkaan. Arki ja elämä ovat muuttuneet ihmisille monipaikkaisiksi.

Tämä ei Ruotsalan mukaan suinkaan tarkoita, ettei ihmisillä olisi enää yhteistä keskenään, tai että paikka menettäisi merkityksensä. Paikallisesti eletty elämä ei lopu, vaan siitä tulee uusia muotoja, versioita ja mahdollisuuksia. Ruotsala korostaa kuvaamiensa prosessien asettavan suuria haasteita tutkimukselle.

Maailmankieli espanjan yhtenäisyys moninaisuudessa

Angela Bartens tarkasteli luennollaan espanjan vuosisatoja säilynyttä asemaa maailmankielenä sekä kielen roolia suomalaisessa koulutuksessa. Bartensin mukaan espanjan kielen asema ei toistaiseksi heijastu oikeutetussa määrin suomalaiseen koulu- ja yliopistomaailmaan.

Amerikkaan, Afrikkaan ja Aasiaan levinneellä kielellä on puhujia yli 500 miljoonaa. Bartensin mukaan kiinnostava asema kielellä on Yhdysvalloissa, missä on nykyään toiseksi suurin espanjaa puhuva väestö. Laajalle levinneen kielen yhtenäisyydestä on esitetty huolta 1800-luvun puolivälistä 1900-puoliväliin asti, mutta Bartensin mukaan nykypäivänä kielen yhtenäisyyttä ei enää kyseenalaisteta.

Kielen puhujamäärien, levinneisyyden ja yhtenäisyyden ohella maailmankielen tunnusmerkkeihin luetaan myös kulttuurituotanto, poliittinen painoarvo sekä ostovoima ja markkina-arvo.

- Espanjan kielialueen kulttuurituotanto on vuosisatojen ajan ollut erittäin merkittävää ja kielellä on suurta poliittista painoarvoa, onhan se lukuisten kansainvälisten järjestöjen ja elinten virallinen kieli. Kielialue on myös hyvin ostovoimainen. Espanjan kielen arvostus on esimerkiksi lähinaapurissamme Ruotsissa melko erilainen kuin meillä. Toivon tilanteen Suomessakin muuttuvan mahdollisimman pian.

Silmät sielun peilinä

Jukka Hyönä kuvasi luennollaan uraansa osana kognitiivisen psykologian tutkimusalan historiallista jatkumoa.

- Psykologian tutkimuksen taival on Turussa ollut alusta alkaen vahvasti kognitiivisen psykologian sävyttämä. Oman tutkimusurani kannalta kannalta merkittävin tapahtuma ajoittuu 1980-luvun alkuun, jolloin edeltäjäni professori Pekka Niemi perusti Turkuun silmänliikelaboratorion. Menetelmä on moderni, tieteellinen sovellus vanhasta kansanviisaudesta, jonka mukaan silmät ovat sielun peili.

Hyönän mukaan silmänliiketutkimuksessa kaiken perustana on katseen ja tarkkaavaisuuden suunnan vahva yhteys.

Menetelmän myötä on mahdollista päästä käsiksi erilaisiin mielensisäisiin prosesseihin, jotka tekevät ymmärtävän lukemisen mahdolliseksi: miten sanat tunnistetaan, miten sanoista muodostetaan mielekkäitä ajatuksia, miten yksittäisistä ajatuksista rakentuu suurempia ajatuskokonaisuuksia. Menetelmän hedelmällisyydestä kertoo Hyönän mukaan myös se, että menetelmää on yhä enemmän sovellettu myös kognitiivisen psykologian ulkopuolella.

- Teknologisen kehityksen myötä laitteiden käyttö ja tulosten analysointi on helpottunut, ja menetelmää sovelletaankin jo esimerkiksi myös sosiaali-, kasvatus-, kehitys- ja urheilupsykologiassa sekä käytettävyystutkimuksessa. Sovellusalojen moninaistuminen on näkynyt myös Turun laboratoriossamme, jossa oppilaani ja nuoremmat kollegani ovat vieneet silmänliiketutkimusta uusille urille, Hyönä kertoo.

Lopuksi Hyönä lupaa, että Turun yliopiston psykologian laboratoriossa silmät toimivat sielun peilinä vastakin.

Professoriluennot jatkavat akateemista virkaanastujaisperinnettä. Syksyn toinen professoriluentotilaisuus järjestettiin keskiviikkona 10.10. Turun akatemiatalolla.

Kuva: Tytti Sokura

Teksti: LR