Uusi teos kertoo tarinankerronnan ja etiikan kytköksistä eri taidemuodoissa
Kertomuksilla on voimaa – hyvässä ja pahassa. Jotkut kulttuuriset kertomisen käytännöt ovat yhteydessä alistaviin vallan mekanismeihin, toiset kertomisen käytännöt ovat voimaannuttavia. Näin toteaa yleisen kirjallisuustieteen professori Hanna Meretoja, joka ranskalaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen professori Colin Davisin kanssa toimittamassaan uutuusteoksessa "Storytelling and Ethics" tarkastelee erilaisten kertomisen käytäntöjen eettistä potentiaalia ja vaaroja. Teoksen keskiössä on traumaattisista tapahtumista kertominen.
SELMA-tutkimuskeskuksen Hannah Arendt -seminaarin päätteeksi juhlistettiin tiistaina 17.10. neljän SELMA-tutkijan tänä syksynä julkaistua teosta. Vasemmalta yleisen kirjallisuustieteen tutkijatohtori (TIAS) Nena Močnik, SELMAn johtaja, professori Hanna Meretoja, yleisen kirjallisuustieteen tutkija Kaisa Kaakinen ja kulttuurihistorian yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärki. Kuva: Maria Vasenkari.
Hanna Meretojan ja Colin Davisin toimittama teos Storytelling and Ethics: Literature, Visual Arts and the Power of Narrative (Routledge 2017) on Emil Aaltosen Säätiön rahoittaman tutkimusprojektin “Historian kokemus ja kertomisen etiikka nykytaiteissa” päätuotos. Monitieteisen kokoelmateoksen kirjoittajina on hankkeen tutkijoita sekä sen yhteistyökumppaneina toimineita kertomuksen ja kulttuurisen muistin tutkimuksen kansainvälisesti johtavia tutkijoita kirjallisuudentutkimuksen, visuaalisten taiteiden ja traumatutkimuksen aloilta.
– Teos tutkii erilaisten kertomisen käytäntöjen eettistä potentiaalia ja vaaroja. Huomio on erityisesti erilaisten kerronnallisten strategioiden mahdollisuuksissa käsitellä traumaattisia historian tapahtumia, joista on vaikea kertoa. Teos korostaa kuvittelun ja muistamisen kiinteää yhteyttä ja esittää, että taiteet voivat kehittää omilla keinoillaan historiallista, kerronnallista ja eettistä mielikuvitustamme, Meretoja kertoo.
Monitieteisen teoksen artikkeleissa tarkastellaan muun muassa kertomisen mahdollisuuksia ja rajoja, kerronnallisuuden ajallisuutta sekä väkivallan ja trauman kerronnallista käsittelyä nykytaiteissa. Teoksen lopussa sotavalokuvaaja ja toimittaja Louie Palu tarkastelee omaan työhönsä liittyviä eettisiä kysymyksiä.
– Kirja esittää, että kertomuksilla on voimaa niin hyvässä kuin pahassa. Tietyt kulttuuriset kertomisen käytännöt ovat kytköksissä alistaviin vallan mekanismeihin, toiset taas voimaannuttavat. Sen sijaan että ihannoisi tai vastustaisi kertomusmuotoa sinänsä, teos tarjoaa analyyttisiä välineitä kertomusten monimutkaisen eettisen ulottuvuuden erittelyyn. Se tarkastelee niitä mahdollisuuksia ja riskejä, joita kertomuksilla on identiteettien ja yhteisöjen rakentamisessa sekä ihmisen ja muun luonnon välisen suhteen tutkimisessa, Meretoja toteaa.
Storytelling and Ethics -teoksen lisäksi tiistaina 17.10. pidetyssä julkistamistilaisuudessa juhlistettiin myös kolmea muuta SELMA-tutkimuskeskuksen tutkijoiden tänä syksynä julkaistua teosta. Niiden kaikkien ytimessä ovat kysymykset kokemuksen, kertomuksen ja muistin välisistä suhteista.
Kaisa Kaakinen: Comparative Literature and the Historical Imaginary: Reading Conrad, Weiss, Sebald. Palgrave Macmillan 2017.
Maarit Leskelä-Kärki: Toisten elämät. Kirjoituksia elämäkerroista. Avain 2017.
Nena Močnik: Sexuality after War Rape: From Narrative to Embodied Research. Routledge Research in Gender and Society. Routledge 2017.
Storytelling and Ethics: Literature, Visual Arts and the Power of Narrative, toim. Hanna Meretoja & Colin Davis. Routledge 2017.
MV