Uusi kirja Suomessa ja Ruotsissa puhuttavan ruotsin eroista ja yhtäläisyyksistä
Turun yliopisto on ollut mukana tutkimusohjelmassa, jossa tarkasteltiin ruotsinkielisiä institutionaalisia keskusteluja useilla eri paikkakunnilla Suomessa ja Ruotsissa.
Tuoreessa kirjassa Interaktion och variation i pluricentriska språk. Kommunikativa mönster i sverigesvenska och finlandssvenska kuvataan miten kulttuuriset erot vaikuttavat Suomessa ja Ruotsissa puhuttavaan ruotsiin. Minkälaisia eroja ja yhtäläisyyksiä on löydettävissä ruotsinkielisistä keskusteluista Ruotsissa ja Suomessa? Miten suomen kielen keskustelukäytänteet heijastuvat Suomessa puhuttavaan ruotsin keskustelukäytäntöihin?
Kirjassa raportoidaan tuloksia tutkimusohjelmasta Interaktion och variation i pluricentriska språk (IVIP), joka päättyi vuonna 2020. Ohjelmaa rahoitti Ruotsin Riksbankens jubileumsfond (2013–2020) ja siihen osallistuivat Tukholman yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Institutet för språk och folkminnen i Göteborg. Turun yliopiston osahanketta johti Pohjoismaisten kielten professori Camilla Wide.
Tutkimusohjelmassa tarkasteltiin institutionaalisia keskusteluja kolmella yhteiskunnan keskeisellä toimialueella: palvelualalla, opetuksessa ja terveydenhoidossa. Näiltä alueilta kerättiin laaja, yli 1300 keskustelua kattava empiirinen aineisto 18 eri paikkakunnalta Ruotsissa ja Suomessa. Keskusteluista luotiin myös korpus Göteborgin yliopiston ylläpitämään kielipankkiin (Språkbanken vid Göteborgs universitet). Teoreettisesti ja metodologisesti IVIP-hankkeen tutkimus kytkeytyi pääasiassa variaatiopragmatiikkaan, keskustelunanalyysiin ja viestinnän etnografiaan.
Sosiokulttuuriset erot näkyvät puhutussa kielessä
Ohjelman tutkimusten tulokset näyttävät esimerkiksi, miten teitittelyä esiintyy jonkin verran sinuttelun ohessa suomenruotsalaisissa palvelualan keskusteluissa, kun taas ruotsinruotsalaisissa saman alan keskusteluissa sinuttelu dominoi kokonaan. Ohjaustilanteissa suomenruotsalaiset yliopisto-opettajat käyttävät sen sijaan sinä-pronominia enemmän kuin ruotsinruotsalaiset kollegansa, jotka esittävät kritiikkiä epäsuoremmin. Positiivisen palautteen yhteydessä Ruotsissa käytetään toisaalta voimakkaampia vahvistussanoja kuten toppen (huippu), strålande (loistavaa) ja fantastiskt (fantastista) tilanteissa, joissa Suomessa riittää hyvin bra (hyvä) tai suomen kielestä lainattu kiva.
Tutkimusohjelman tulokset syventävät ymmärrystä siitä, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä Ruotsissa ja Suomessa puhuttavan ruotsin väliltä löytyy. Yhtäläisyydet ovat selkeästi eroja suurempia. Kun eroja kuitenkin esiintyy, ne heijastavat jossain määrin eriävää suhtautumista auktoriteettiin ja sosiaaliseen välimatkaan Ruotsissa ja Suomessa. Hierarkiat ovat Suomessa näkyvämpi osa yhteiskuntaa kuin Ruotsissa.
Tutkimusohjelman tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa ruotsin kielen opetuksessa sekä Ruotsissa että Suomessa. Tämän lisäksi tutkimustuloksia kommunikatiivisista käytänteistä eri kielialueilla voidaan hyödyntää vaikkapa viestintätaitojen opetuksessa, esimerkiksi yksityisellä palvelualalla.
Uutinen Riksbankens jubileumsfondin sivuilla
Yhteystiedot:
Professori Camilla Wide
Pohjoismaisten kielten oppiaine
Sähköposti: camilla.wide@utu.fi
Puhelin: +358 50 525 8629
