Eturauhassyöpä on maailmanlaajuisesti valtava haaste terveydenhuollolle. Se on yksi yleisimmistä syövistä: noin joka kymmenes mies sairastuu siihen elinaikanaan ja yksi 40:stä kuolee.
Eturauhassyövän kliininen kuva vaihtelee vuosikymmenten hiljaisesta ja kivuttomasta etenemisestä (indolentti) nopeaan, etäpesäkkeitä lähettävään ja kuolemaan johtavaan tautiin. Peräti 57 % eturauhassyöpäriskistä selittyy perinnöllisillä tekijöillä. Suurin hoidon haaste on pystyä tunnistamaan aggressiivisiksi kehittyvät tapaukset jo taudin alkuvaiheessa.
Turun yliopiston tutkimuksessa analysoitiin verinäytteistä eristetyt DNA-näytteet, eli ns. germinaalinen DNA, 1700 potilaasta ja vastaavasta määrästä verrokkeja. ANO7-geeni oli analyysin keskiössä, sillä tutkimusryhmän aikaisempien löydösten perusteella geenin genominen alue näytti liittyvän kohonneeseen syöpäriskiin. Tutkimuksessa analysoitiin myös syöpäkudosta, jossa ANO7-geenin todettiin toimivan normaalia aktiivisemmin.
– Löysimme ANO7-geenistä muutoksia, jotka liittyvät riskiin sairastua nimenomaan aggressiiviseen eturauhassyöpään. Muutoksilla oli yhteys myös potilaiden lyhyenpään elinajanodotteeseen. ANO7-geenin testaus voi tulevaisuudessa mahdollisesti auttaa aggressiiviseen tautiin sairastuvien potilaiden varhaisessa diagnostiikassa, tutkimuksen johtaja, professori Johanna Schleutker Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta kertoo.
– Geenin toimintaa ei vielä tunneta, joten jatkotutkimuksia tarvitaan ja niiden kautta löytyy toivottavasti uusia mahdollisuuksia myös eturauhassyövän ns. täsmähoitoihin, Schleutker jatkaa.
Tutkimus on julkaistu International Journal of Cancer -tiedejulkaisussa. Tutkimusryhmä sai työlleen rahoitusta Wordwide Cancer Research -organisaatiolta Britanniasta sekä Syöpäsäätiöltä, Suomen Akatemialta, Sigrid Juselius -säätiöltä ja Turun yliopistollisen keskussairaalan myöntämästä valtion tutkimusrahoituksesta.
