Uusi Agricola-lastenkirja tarkastelee suomen kirjakielen syntyä lapsen silmin

​Kaisa Häkkisen, Tytti Issakaisen, Maisa Tonterin ja Pekka Rahkosen teos A sanoi Agricola (Lasten Keskus) on kiehtova aikamatka suomen kirjakielen syntyajoille.

Lastenkirja avaa Mikael Agricolan ja hänen poikansa keskustelujen kautta näkymää siihen, miten Suomessa tuolloin elettiin ja millaista kieltä täällä puhuttiin.

Agricolan kanssa päästään myös pähkäilemään, millaisia sanoja pitäisi keksiä, jotta voisi kirjoittaa kirjoja suomen kielellä ja suomentaa niitä muista kielistä.

– Teoksen tarinallinen oivallus on siinä, että Mikael Agricolan lisäksi keskeisessä roolissa on hänen poikansa Kristian. Tämä tuo kirjan lähemmäksi lapsia, kertoi yksi kirjan tekijöistä, Agricolan kielen asiantuntija professori Kaisa Häkkinen (Kuvassa).

Häkkinen on työskennellyt Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina ja opettanut suomen kieltä ja kielikunnan historiaa.

Kaksi kirjaa tuomiokirkosta

Tuomiokirkossa julkaistiin 7.4. Agricola-kirjan lisäksi kaksi tuomiokirkkoa käsittelevää kirjaa.

Timo Niitemaan ja Hanna Oksasen Itämaan muisti – Turun tuomiokirkon tarinoita Ruotsin vallan aikaan (Kirjapaja) avaa tuomiokirkon vaiheiden kautta Turun, Suomen ja koko Euroopan historiaa.

Valtakunnan tapahtumat jättivät kirkkoon jälkensä, mistä kertovat lukuisat rakennuksen yksityiskohdat, säilyneet esineet, taideteokset ja muistomerkit.Kuvassa tuomiokirkossa 7.4. julkaistujen kirjojen tekijöitä.

Kolmas kirja, Tytti Issakaisen, Riikka Kaistin, Erkki Kiisken ja Timo Jakosen Turun tuomiokirkko – Opas seitsemään vuosisataan (Kirjapaja) antaa kokonaiskuvan kirkosta ja sen kulttuurikerroksista kompaktissa paketissa.

Kirjanjulkistustilaisuus oli osa Turussa vietettävää Agricola-viikkoa 3.–9.4.2017 sekä Reformaation merkkivuotta 2017.

Agricola-viikko huipentuu Mikael Agricolan ja suomen kielen päivään 9.4.2017.

Matias Suksi