Usko omaan tekemiseen siivitti Eva-Mari Aron akateemikoksi
Tasavallan presidentin akatemiaprofessori Eva-Mari Arolle myöntämää akateemikon arvonimeä juhlistettiin 30.3. Turun yliopistolla. Kasvimolekyylibiologisen tutkimuksen pioneerin tie akateemikoksi on ollut vaiherikas.
Eva-Mari Aron yliopistoura alkoi, kun hän omien sanojensa mukaan ajelehti vuonna 1969 opiskelemaan biologiaa Turun yliopistoon. Isosta, tiukan luterilaisesta perheestä tuleva Aro ajatteli pääsevänsä vapauteen.
– Ei sitä paljon suunniteltu. Tärkeintä oli että pääsi lähtemään ja aloittamaan oman elämän. En vielä tiennyt mitä haluaisin tehdä, kertoi Aro tilaisuudessa.
Vasta maisteriksi valmistumisen jälkeen Aro löysi oman polkunsa. Kasvifysiologian professori Niina Valanne oli innostunut fotosynteesistä ja pyysi Aroa tutkimusapulaisekseen.
– Siitä hetkestä lähtien tiesin, mitä haluan tehdä.
Fotosynteesitutkimus ei ollut helppoa, sillä Suomessa ei siihen aikaan ollut juurikaan mahdollisuuksia tutkia aihetta. Lisäksi Aro oli ainoita naispuolisia fotosynteesitutkijoita Euroopassa.
Aro väitteli tohtoriksi 1982. Väitöskirja koski sammalta, sillä se oli ainut, mitä Turun olosuhteissa pystyttiin siihen aikaan kasvattamaan. Suomen fotosynteesitutkimus oli alkutekijöissään, joten Aron piti aika-ajoin käydä hakemassa oppia ulkomailta.
Kun fotosynteesitutkimushankkeen esimies Valanne kuoli rintasyöpään, Suomen akatemia päätti lakkauttaa tutkimuksen. Aro halusi kuitenkin jatkaa Valanteen elämäntyötä. Myös emeritusprofessori Paavo Kallio asetti Valanteen kuoleman jälkeen toiveet tutkimuksen jatkumisesta ja koko oppiaineen tulevaisuudesta Aroon.
Vuodesta 1998 lähtien Eva-Mari Aro on toiminut Turun yliopiston kasvifysiologian professorina.
Tutkimus kytkeytyy koko planeetan elossa pitämiseen
Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen totesi puheessaan, että Aron urakehitys on osoitus rohkeudesta.
– Tutkimusuran alusta lähtien Eva-Mari Arolla on ollut luja usko omaan tekemiseensä. Hänen uransa on esimerkki myös opiskelijoille ja nuorille tutkijoille: pitää uskoa omaan perustutkimukseen, sillä koskaan ei tiedä mihin se lopulta johtaa. Aron tapauksessa perustutkimus johti suuriin sovellutusmahdollisuuksiin, jotka ovat keskeisiä koko planeettamme elossa pitämiseksi.
Kasvimolekyylibiologiaa erityisalanaan tutkinut Aro on luonut uuden fotosynteesitutkimuksen vahvuusalueen Suomen tieteeseen, ja samalla hänen johtamastaan laboratoriosta on kehittynyt yksi kansainvälisesti arvostetuimmista fotosynteesitutkimuksen keskuksista.
Viime vuosina Aron ryhmä on selvittänyt, miten fotosynteesikoneisto saadaan valjastettua tuottamaan ihmisille hyödyllisiä yhdisteitä kestävän kehityksen periaatteella. Tutkimuksessa synteettistä biologiaa sovelletaan kemikaalien ja energian tehokkaaseen tuottamiseen yhteyttävien organismien, lähinnä syanobakteerien, avulla.
Matias Suksi