Useamman vasta-aineen ilmaantuminen viittaa 1-diabeteksen puhkeamiseen
19.06.2013
Tyypin 1 diabeteksen syntymekanismista on löydetty uutta tietoa turkulais-saksalais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa. Mikäli lapsen verenkiertoon ilmaantuu useampia jo mitattavissa olevia vasta-aineita, on todennäköistä, että hän sairastuu ykköstyypin diabetekseen.
– Tutkimustulokset ovat erittäin merkittäviä, sillä aikaisemmin ei ole kyetty näin perinpohjaisesti selvittämään vasta-aineiden vaikutusta lasten alttiuteen sairastua tyypin 1 diabetekseen, Turun yliopiston ja Tyksin Lasten ja nuorten klinikan DIPP-tutkimuksen johtaja, professori Olli Simell sanoo.
Siitä, kun autovasta-aineita alkaa ilmaantua verenkiertoon, kliinisen diabeteksen kehittyminen voi kestää muutamasta kuukaudesta jopa vuosikymmeniin.
– Sairautta ei voida tällä hetkellä ehkäistä, mutta näiden tulosten valossa tulevat ehkäisytutkimukset pitää erityisesti kohdentaa lapsiin, joille on kehittynyt useita vasta-aineita, Simell sanoo.
Vasta-aineita kehittäneistä joka kymmenes vältti sairauden
Tyypin 1 diabetes on koko elämän kestävä autoimmuunisairaus, jossa elimistön omat puolustusmekanismit alkavat vielä tuntemattomasta syystä vaurioittaa haiman saarekkeissa toimivia, insuliinia tuottavia beetasoluja.
Taudin kehittyessä lasten verenkiertoon ilmaantuu solutuhon seurauksena autovasta-aineita, joita voidaan mitata ja siten seurata taudin etenemistä.
– Tutkimuksen päätuloksena oli, että jopa yli 84 prosenttia lapsista, joille ilmaantui useita eri vasta-aineita, sairastui 15 vuoden aikana vasta-aineiden ilmaantumisesta. Lisäksi ne lapset, joille kehittyi autovasta-aineita ennen kolmen vuoden ikää, sairastuivat muita lapsia nopeammin, Simell kertoo.
Valtaosa tuloksista kertyi suomalaislapsilta
Tulos on kolmen eri seurantatutkimuskeskuksen yhteistyö. Suomesta mukana oli Turun yliopistossa ja Tyksin Lasten ja nuorten klikikalla vuonna 1994 aloitettu DIPP-tutkimus, Saksasta BABYDIAB/BABYDIET ja Yhdysvalloista DAISY.
Tutkimusaineistona oli 13 000 lapsen seurantatiedot, heistä 64 % oli suomalaisen DIPP-tutkimuksen lapsia.
– DIPP-tutkimukseen on valittu lapsia, joilla todettiin jo vastasyntyneinä perinnöllinen alttius sairastua diabetekseen. Niitä lapsia, joilla kehittyi autovasta-aineita, on seurattu kolmen kuukauden välein, Simell kertoo.
Tutkimusaineistona oli 13 000 lapsen seurantatiedot, heistä 64 % oli suomalaisen DIPP-tutkimuksen lapsia.
– DIPP-tutkimukseen on valittu lapsia, joilla todettiin jo vastasyntyneinä perinnöllinen alttius sairastua diabetekseen. Niitä lapsia, joilla kehittyi autovasta-aineita, on seurattu kolmen kuukauden välein, Simell kertoo.
Yhteistutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vasta-aineiden ilmaantuminen vaikuttaa lasten todennäköisyyteen sairastua myöhemmin tyypin 1 diabetekseen.
Tutkimustulokset julkaistiin 19.6. kansainvälisesti erittäin arvostetussa lääketieteellisessä JAMA-aikakauslehdessä (Journal of American Medical Association). Tulosten tärkeyttä osoittaa myös se, että lehden pääkirjoitus käsitteli artikkelia.