Uranuksen planeetaksi paljastaneesta Anders Lexellista reliefi Turun yliopistoon
Suomen ensimmäiseksi suurtiedemieheksi kutsutusta matemaatikosta ja tähtitieteilijästä Anders Johan Lexellistä on tehty reliefi. Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos luovutti teoksen Turun yliopistolle valtakunnallisten Matematiikan Päivien yhteydessä 7.1.2015.
Lexellin muotokuvan paljastivat opiskelijat Esa Sahla ja Lotta Suominen. Muotokuva sijoitetaan Quantumiin.
Turussa 1740 syntynyttä Anders Johan Lexelliä on kutsuttu Suomen merkittävimmäksi tiedemieheksi. Hän valmistui maisteriksi Turun Akatemiasta, jonka jälkeen siirtyi Upsalan ja Tukholman työvuosien jälkeen Pietarin tiedeakatemiaan.
Pietarissa matematiikan ja tähtitieteen tutkimusta johtanut Leonhard Euler oli maailman arvostetuimpia tiedemiehiä, ja koska kunnianhimoinen Lexell halusi maailman johtavaan ryhmään tutkijaksi, Pietari oli hänelle tavoitteiden täyttymys.
Venäjällä Lexell muun muassa kehitti laskumenetelmiä. Yksi hänen tärkeimmistä tutkimuksistaan oli taivaankappaleiden rajojen laskeminen.
– Siihen saakka, aina Antiikin ajoista lähtien, oli kuviteltu, että planeettoja on vain Saturnukseen saakka, mutta Lexell osoitti Uranuksen planeetaksi. Aikaisemmin Uranusta luultiin komeetaksi, Turun yliopiston emeritusprofessori Mauri Valtonen kertoo.
Lexell haki ja tuli valituksi Turun Akatemian matematiikan professoriksi, mutta hän ei malttanut luopua tutkimuksistaan Pietarissa ja palkkasi itselleen sijaisen Turkuun. Tätä jatkui viisi vuotta, jonka jälkeen Lexellin oli valittava: paluu Turkuun tai irtisanoutua professorin virastaan ja jatkaa tutkimustyötä Pietarissa.
– Pietarissa hänelle tarjottiin ainutlaatuista mahdollisuutta pitää kaksi vuotta sapattivapaata ja palata takaisin Pietariin tutkimaan. Ehtona oli, että hän irtisanoutuu Turun virasta. Tarjous oli ainutlaatuinen, tuohon aikaan ei sapattivapaata juuri tunnettu, Valtonen sanoo.
Lexell valitsi Pietarin ja käytti sapattivapaansa tutustumalla matematiikan opetukseen Pariisissa, Berliinissä ja Lontoossa.
Graniittireliefin veistänyt taiteilija Sofia Saari kertoi, että pelkistetyn muotokuvan ilme on tarkoin harkittu. – Olen pyrkinyt suun muodolla ja asennolla, katseen suunnalla ja silmien ilmeellä kuvaamaan seuraavia Lexellin luonteenpiirteitä: rehellinen, suoraviivainen, introvertti, kunnianhimoinen, herkkä, pedantti ja pelkistetty, Saari sanoi.
Matematiikan Päivillä pohdittiin tutkijoiden tulevaisuutta
Matematiikan Päivät ovat Suomen Matemaattisen yhdistyksen joka toinen vuosi järjestämä Suomen matematiikan tutkimuksen ja opetuksen katselmus. Tänä vuonna tapahtuman järjesti Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos.
– Paneelikeskustelussa oli esillä erityisesti nuorten tutkijoiden urakehitys. Meillä on erittäin lahjakkaita nuoria tutkijoita, mutta rahoitus vähenee. Miten menemme tästä eteenpäin, paneelin puheenjohtaja, professori Juhani Karhumäki kiteyttää ydinkysymyksen.
Paneeliin osallistuivat Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Tapio Kosunen, Helsingin yliopiston professori
Olli Martio, Turun yliopiston dosentti Laura Elo-Uhlgren sekä filosofian tohtori Ville Salo Turun yliopistosta.
Keväällä laitos järjestää myös teemaseminaarin Lexelliin liittyen.
JV